Helsingin yliopisto: Seuraavan hallituksen rakennettava osaamispohjaista kasvua

Suomen hyvinvointivaltion rahoitus on vaakalaudalla. Julkinen keskustelu on keskittynyt tarvittaviin säästöihin kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Keskustelussa ovat jääneet paitsioon ne toimet, joilla rakennetaan määrätietoisesti tulevaa kasvua.

Kasvu rakentuu tuottavuuden kasvun sekä osaajapulan ratkaisemisen varaan. Helsingin yliopisto haluaa olla rakentamassa kestävää kasvua koko Suomeen. Yliopistoilla on keskeinen rooli tuottavuuskasvun ja osaajapulan ratkaisuissa, sillä ne synnyttävät korkeaa osaamista ja tutkimuslähtöisiä innovaatioita.

Osaamistasoa nostettava kasvusuunnitelman avulla

Seuraavan hallituksen tulee ryhtyä rivakasti toimiin suomalaisten koulutustason nostamiseksi. Aloituspaikkojen ja vakaan rahoituksen suunnitelmaa voi verrata siihen, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan julkista rahoitusta lisätään TKI-rahoituslailla 1,3 prosenttiin.

- Jotta Suomessa voitaisiin saavuttaa nuorten ikäluokkien yli 50 prosentin korkeakoulutusaste, tarvitaan pitkän aikavälin vakaa kasvusuunnitelma, jossa lisätään korkeakoulujen sisäänottoa. Uusien aloituspaikkojen vaatima resurssilisäys täytyy ottaa pysyvästi huomioon korkeakoulujen perusrahoituksessa. Ilman resursseja seurauksena on koulutuksen laadun heikkeneminen. Aloituspaikkoja tulee lisätä ja tutkintotavoitteita kasvattaa erityisesti Uudenmaan korkeakouluissa, sillä Uudellamaalla korkeakoulupaikkoja on liian vähän suhteessa väestöön ja akuuttiin työvoimapulaan, Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom toteaa.

Tutkimusrahoitusta on vahvistettava

Laadukas tutkimus on kaiken TKI-toiminnan perusta ja siten yksi kasvun avaimista.

- Tässä yhteydessä on paikallaan lujittaa yliopistojen perusrahoitus kestävälle tasolle sekä lisätä Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta ja Business Finlandin tutkimusvetoista TKI-rahoitusta, Lindblom toteaa. Lisäksi yliopistoissa tapahtuvaan tutkimuksesta nousevaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yrittäjyyden edistämiseen tulee kohdentaa panoksia.

TKI-politiikka vaatii kunnianhimon tason nostoa myös tiedepolitiikassa.

- Tieteen rahoitusta tulee suunnata laadun perusteella, koota rahoitusta suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja tukea tieteellisesti vahvoja yksiköitä. Meidän täytyy pitää huolta tutkimuksesta, että emme putoa kelkasta globaalisti, Lindblom sanoo.

Päätöksenteon ja tutkijayhteisön vuoropuhelun lisäämiseksi Helsingin yliopisto ehdottaa, että hallitus voisi saada tulevan hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseen tukea tiedepaneeleilta. Eri alojen tutkijoiden asiantuntemusta tulisi hyödyntää erityisesti lainsäädännön kehittämisen tukena sekä osana kriisivarautumissuunnitelmia.

Helsingin yliopiston hallitusohjelmatavoitteet on julkaistu verkkosivuillamme.