Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2023.
Eduskuntavaalit on käyty, ja seuraavaksi hallitusneuvotteluissa määritellään Suomen suunta neljäksi vuodeksi eteenpäin.
Maamme menestyksen pullonkauloja ovat työvoimapula, koulutustason junnaaminen paikallaan ja työn tuottavuuden heikkeneminen. Suomen menestys perustuu tulevaisuudessakin osaamiseen ja tutkimukseen. Jotta yliopistot voivat toimia vahvoina yhteiskunnallisen muutoksen ajureina ja olla mukana rakentamassa menestystä, tarvitsemme neljä asiaa.
Ensinnäkin korkeakoulujen aloituspaikkoja on sekä lisättävä merkittävästi että rahoitettava täysimääräisesti ja pysyvästi.
Uusia aloituspaikkoja tarvitaan erityisesti Uudellemaalle. Helsingissä lasten ja nuorten määrä kasvaa 25 000:lla vuoteen 2030 mennessä, ja meiltä puuttuu tuhansia korkeakoulupaikkoja.
Toiseksi valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle lisäämä rahoitus on jaettava tasapainoisesti. Ainakin puolet TKI-rahoituksesta tulisi ohjata julkisrahoitteiseen, tutkimusvetoiseen toimintaan, esimerkiksi yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, Suomen Akatemialle ja yliopistojen omaan innovaatiotoimintaan.
Helsingin yliopistolla on potentiaalia vahvistaa rooliaan Suomen TKI-toiminnan edistäjänä. On tärkeää, että saamme tähän myös tukea.
Kolmanneksi tarvitsemme uudistetun tutkimuslainsäädännön. Eritysesti lääketieteelliseen tutkimukseen liittyvä lainsäädäntö ja -tulkinta hankaloittavat tutkimuksen tekemistä ja TKI-toimintaa. Esimerkiksi toisiolaki, jolla säädetään potilastiedon käyttämisestä vaikkapa tutkimuksessa ja opetuksessa, vaikeuttaa muiden muassa tehohoidon, elinsiirtojen ja harvinaissairauksien hoidon kehittämistä.
Neljänneksi ja ehkä kaikkein tärkeimpänä asiana tarvitsemme selvästi nykyistä kunnianhimoisempaa tiedepolitiikkaa. Helsingin yliopiston tehtävä on tavoitella maailman parasta tutkimusta. Jotta pärjäämme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa, tarvitsemme valtion ja yhteiskunnan määrätietoisen tuen.
Näillä eväillä rakennamme hyvää tulevaisuutta paljon yhtä hallituskautta pidemmäksi aikaa.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston rehtori.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.