Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus vähentää valtion lääkekorvausmenoja leikkaamalla reseptilääkkeiden myyntikatteita noin 66 miljoona eurolla vuodessa.
Huolemme liittyy siihen, että Yliopiston Apteekin osuus leikattavaksi esitettävästä 66 miljoonan euron summasta on kohtuuttoman suuri, 5–6 miljoonaa euroa vuodessa. Jo nykyisellään Yliopiston Apteekin lääkemyynti on tappiollista: vuonna 2021 lääkemyynnin tulos oli 7 miljoonaa euroa tappiolla. Tästä noin 3 miljoonaa euroa johtui Yliopiston Apteekin erityistehtävien kustannuksista. Tappioon vaikuttaa lisäksi Yliopiston Apteekin kohtuuttoman suuri apteekkivero sekä apteekin suuri osuus apteekkiveron vuoksi kannattamattomien kalliiden lääkkeiden myynnistä. On täysin kohtuutonta, että alan tärkeimpiin toimijoihin kuuluva yhteiskunnallinen yritys pakotettaisiin yhä syvemmin tappiolliseen lääkemyyntiin.
Hallituksen esityksen toteutuminen olisi merkittävä isku Helsingin yliopistolle, sillä Yliopiston Apteekin tilikauden tulos tuloutetaan vuosittain kokonaisuudessaan Helsingin yliopistolle opetukseen ja tutkimukseen käytettäväksi. Siten hallituksen esityksen toteutuminen merkitsisi noin viiden miljoonan euron vuosittaista leikkausta yliopiston rahoitukseen. Leikkaus osuu aikaan, jolloin operatiivinen tuloksemme on ensimmäistä kertaa saatu nostettua positiiviseksi edellisen hallituksen koulutusleikkausten jälkeen.
Toiseksi olemme huolissamme Yliopiston Apteekin erityistehtävien kohtalosta, mikäli lakiehdotusta ei muuteta. Yliopiston Apteekki ei saa erityistehtävien hoidosta aiheutuviin merkittäviin kustannuksiin korvausta, vaan kustannukset katetaan lääkemyyntituloilla. Yliopiston Apteekki on merkittävä osa Suomen huoltovarmuutta ja useiden harvinaisten lääkkeiden, kuten keskosille käytettävän glukoosioraaligeelin, ainoa valmistaja Suomessa. Tämän tehtävän vaarantuminen olisi ristiriidassa niin potilasturvallisuuden kuin kaiken viime vuosien kriiseistä opitun kanssa.
Hallituksen ehdotukseen sekä apteekkiveroon tarvitaan muutoksia
Hallituksen ehdotusta tulisi muokata niin, että apteekkitalouden kestävyys säilyy, säästöt silti mahdollistaen. Apteekkitalouden kannalta on mahdollista toteuttaa lääketaksan leikkaukset, joilla säästetään enintään 20 miljoonaa euroa lääkekorvauksia vuosittain. Loput hallituksen tavoittelemat säästöt voitaisiin toteuttaa niin sanottujen biosimilaarien käyttöä laajentamalla. Kalliiden biologisten lääkkeiden vaihto edullisempiin vastaaviin biosimilaareihin toisi merkittäviä säästöjä Kelan lääkekorvausmenoihin vuosittain. Lääketaksan uudistuksen yhteydessä olisi erittäin tärkeää, että valtiovarainministeriössä aloitettaisiin myös apteekkiveron uudistus. Se tulisi myynnin sijaan sitoa apteekin myyntikatteeseen.
Näillä keinoin taattaisiin paitsi apteekkialan myönteinen kehitys, myös tutkimuksen ja koulutuksen tulevaisuuden rahoitus merkittävimmässä tiedeyliopistossamme.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston vararehtori, jonka vastuualueena ovat tutkimus, tutkijakoulutus ja innovaatiot. FaT Jouni Hirvonen on toiminut Helsingin yliopiston farmasian teknologian professorina vuodesta 1998. Hän on toiminut Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan opetusvaradekaanina 2004–2009 ja dekaanina 2010–2022.