Valtiovarainministeriö esittää budjettiehdotuksessaan Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen myöntövaltuuksien leikkaamista ensi vuodesta lähtien 40 miljoonalla eurolla vuosi. Syyksi on esitetty Veikkauksen tuottojen alentuminen.
Tämän lisäksi hallitus on jo kehysriihessä päättänyt leikata 35 miljoonaa euroa Suomen Akatemian rahoituksesta. Nämä leikkaukset merkitsisivät vuoteen 2024 mennessä Akatemian myöntövaltuuden leikkaamista viidenneksellä, kun hieman yli 500 miljoonasta leikattaisiin 115 miljoonaa euroa. Leikkausten seurauksena menetettäisiin arvioiden mukaan satoja, jopa tuhat tutkijatehtävää.
Tiedeleikkaukset kohdistuisivat Suomen tieteen kirkkaimpaan kärkeen ja erityisesti nuoriin tutkijoihin, joilla ei vielä ole pysyvää rahoitusta työlleen. Kilpailu tutkimusrahoituksesta kovenisi entisestään ja erinomaiset hankkeet jäisivät rahoittamatta. Suomalaisten tutkijoiden mahdollisuudet päästä mukaan kansainvälisesti kilpailukykyisiin ryhmiin esimerkiksi EU-rahoitushauissa heikkenisivät. Suomen saanto EU-tutkimusrahoituksesta laskisi – käytännössä kaikki EU-rahoitusta saaneet ovat ensin saaneet akatemiarahoitusta kotimaasta. Suomen vetovoima globaaleissa investointipäätöksissä ja kansainvälisten tutkijoiden sekä kotimaisten tutkijoiden silmissä laskisi. Tieteen kehitys heikkenisi. Samanaikaisesti tieteen taso kansainvälisesti nousee jatkuvasti. Suomi on vaarassa pudota kelkasta kiihtyvässä globaalissa osaamiskilpailussa.
Leikkaukset olisivat hurja isku myös Helsingin yliopistolle: päätös leikkaisi uusien rahoituspäätösten summaa noin 20–25 miljoonaa euroa vuoden 2022 jälkeen. Yliopistomme ei ole vielä täysin toipunut edes edellisen hallituksen tekemästä erillisestä 30 miljoonan euron leikkauksesta niin kutsutun apteekkikompensaation poistamisen yhteydessä.
Laajemmin tiedeleikkaukset osuisivat kipeästi juuri siihen toimintaan, mistä hallitus toivoo saavansa tuottavuuden kasvua: osaamistason nostoon ja innovaatioihin. Tiedeleikkaus vaikuttaisi myös innovaatioiden kaupallistamiseen. Jotta saadaan enemmän vaikkapa pörssiin listautuneen lääkekehitysyhtiö Nanoformin kaltaisia toimijoita, Suomen Akatemian rahoittama vapaa tutkimus on tärkeää. Tutkimuksen teon perusedellytysten heikentäminen vaikuttaisi taustalla, vaikka myöhemmin tehtäisiin panostuksia TKI-toimintaan. Rahoituksen leikkaaminen tarkoittaisi myös, että Marinin hallitus ei täyttäisi omaa osuuttaan tavoitteesta nostaa TKI-rahoituksen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Suomen Akatemian rahoitustasoa koskevan päätöksenteon tulisi lähteä valtuuden määrittelystä tiedepoliittisin perustein, ei budjettitekniikasta. Nyt tarvitaan puolueiden sitoutumista siihen, että tutkimusrahoitus turvataan lähivuosina ja päästään polulle kohti vuoden 2030 tavoitetta. Pääministerillä ja hallituspuolueilla on mahdollisuus osoittaa poliittista tahtoa ja rakentaa askelmerkkejä sellaiselle TKI-lähtöiselle kestävälle kasvulle, jolle tulevaisuuden Suomi rakentuu.
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston hallintojohtaja.