Tutkimuskeskus mahdollistaa terveyttä koskevan väestötieteellisen huippututkimuksen keskittymän, jonka tieteellinen työ vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti.
Tieteellinen tieto terveyserojen juurisyistä edistää merkittävästi terveyttä ja kestävämmän yhteiskunnan rakentumista. Tutkimuskeskus tuottaa päättäjille tietoa terveyden eriarvoisuuden syntyprosesseista ja vaihtoehdoista niiden kaventamiseksi. Tutkimuksessa huomioidaan ihmisen koko elinkaari ja ylisukupolvinen tieto.
Väestön terveyserojen tutkimukseen tarvitaan laajoja aineistoja, joiden kokoaminen on vaikeaa. Perustettavassa keskuksessa tarvittavat aineistot ovat jo olemassa.
Tutkimuskeskus arvioi terveyserojen pitkän aikavälin muutosten syitä, tutkii ylisukupolvisten vaikutusten merkitystä terveyserojen jatkuvuudelle ja tutkii sosiaalisten tekijöiden kausaalivaikutuksia. Lisäksi keskus selvittää sosiaalisten tekijöiden ja geneettisen alttiuden yhteisvaikutusta terveydelle, sekä kehittää terveyserotutkimuksen metodeja.
Sosioekonomisia terveyseroja on havaittu kaikissa maissa ja nämä erot ovat kasvaneet viimeisenä 30 vuotena. Odotettavissa oleva elinaika huonommassa sosiaalisessa asemassa olevilla voi olla 10 vuotta alhaisempi kuin paremmassa asemassa olevilla. Köyhimpien suomalaisten elinajanodote on noussut hitaammin kuin muiden.
Terveyden eriarvoisuuden parempi ymmärtäminen on myös kansantaloudellisesti merkittävää, sillä se vaikuttaa olennaisesti esimerkiksi terveydenhoidon kustannuksiin ja menetettyihin työvuosiin.
Max Planck -säätiö on kansainvälisesti tunnettu tiederahoittaja, joka keskusten kautta tukee huippututkimusta maailman parhaiden yliopistojen kanssa. Tutkimuskeskus on perustettu aluksi viisivuotiskaudeksi, ja sen rahoitus on 6 miljoonaa euroa. Keskus nostaa suomalaisen tieteen näkyville myös kansainvälisesti. Suomessa keskusta rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ja Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta.