Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tietävät monille vaikeita aikoja. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen on huolissaan etenkin lapsista.
– Leikkaukset heikentävät jo valmiiksi pienituloisten perheiden asemaa.
Kouvonen tutkii sosiaaliryhmien välisiä terveyseroja. Tutkimusten mukaan pitkään kestävä pienituloisuus on haitallista erityisesti lapsille.
Lapsuudessa koettu köyhyys ja taloudellinen stressi nimittäin altistavat turvattomuudelle, kouluttamattomuudelle, mielenterveysongelmille, päihderiippuvuudelle ja työttömyydelle.
Ne kaikki heikentävät terveyttä.
– Terveyserot lähtevät kehittymään varhain. Se tässä on kaikkein fataaleinta.
Leikkaukset lisäävät terveyseroja
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee leikkauksia, jotka kohdistuvat jo valmiiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleviin ihmisiin, kuten asumistuen saajiin, työttömiin, omaishoitajiin ja opiskelijoihin.
Anne Kouvosta tilanne turhauttaa. Poliitikot perustelevat leikkauksia rahansäästöllä ja valtion velan hillitsemisellä, mutta tukien leikkaaminen päinvastoin tulee kalliiksi.
Tutkimukset osoittavat, että leikkauksilla on selvä yhteys terveyserojen kasvamiseen. Kouvonen nostaa esimerkin Isosta-Britanniasta.
Kun Labour-puolue nousi valtaan 1997, se alkoi satsata erityisesti lasten hyvinvointiin. Terveyserot kapenivat.
Kun vuonna 2010 valtaan nousi konservatiivien ja liberaalidemokraattien koalitio, etuuksia leikattiin. Köyhimpään 10 prosenttiin kuuluvien ihmisten elinajanodote lähti laskuun, kun taas hyväosaisten elinajanodote jatkoi nousuaan.
Työkyvyttömien määrä uhkaa kasvaa
Anne Kouvosen mukaan Suomessa tehdään nyt saman tyyppistä politiikkaa kuin Isossa-Britanniassa. Se lisää huono-osaisuutta, ja huono-osaisuus lisää kustannuksia.
Vaikutukset tulevat kunnolla näkymään vasta kun nykyiset lapset ovat aikuisia. Erityisesti vaarana on se, että mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys lisääntyy entisestään.
Tämä sopii huonosti yhteen sen faktan kanssa, että väestö vanhenee.
– Meillä ei ole varaa siihen, että nuoria aikuisia joutuu työkyvyttömiksi. Suomi tarvitsee joka ikistä.
Työkyky kuitenkin edellyttää riittävän hyvää terveyttä.
Tutkittua tietoa ei hyödynnetä riittävästi
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut hiljattain raportin, jossa kerrotaan ratkaisuja terveyserojen vähentämiseksi.
Anne Kouvonen kuului raportin laatineeseen tieteelliseen asiantuntijaryhmään. Työryhmä laati konkreettisen listan, jonka avulla eriarvoisuutta voitaisiin alkaa vähentää välittömästi. Lisää raportista voi lukea tämän linkin takaa.
– Sen paremmin ei voi kiteyttää, mitä pitäisi tehdä.
Raportti julkaistiin eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2023, joten hallitusneuvottelijat olisivat voineet käyttää sen tietoja hyväkseen.
Kouvosen mielestä jotain siitä huomioitiinkin, mutta kaikkein tärkein jäi noteeraamatta: lapsiperheiden köyhyyttä ei vähennetä.
– Jos leikkausten sijaan satsattaisiin kasvaviin terveyseroihin, se olisi iso investointi tulevaisuuteen.
Yksityisellä hoiva maksaa tuhansia euroja kuussa
– Keskiluokkaisen ihmisen ei kannata kuvitella, että leikkaukset eivät koske häntä. Kyllä ne koskevat. Huono-osaisuuden kasvu lisää turvattomuutta ja rikollisuutta, mikä vaikuttaa ihan kaikkiin, Anne Kouvonen sanoo.
– Ja jos elää riittävän vanhaksi ja sattuu sairastumaan muistisairauteen, ei ole lainkaan taattua, että tulee saamaan yhteiskunnan tarjoamaa hoivaa. Tätä menoa hoivaa ei riitä kaikille.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen maksaa 3 000–6 000 euroa kuukaudessa. Päälle tulevat vielä lääke- ja muut kulut.
Harvalla on varaa maksaa hoivaansa itse.