Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2025.
Kuuntele juttu Soundcloudissa tai Spotifyssa.
Tavallisena vuonna syntyy 105–106 poikaa sataa syntyvää tyttöä kohden. Toisinaan tyttöjen osuus kuitenkin kasvaa. Silloin ajat ovat yleensä huonot.
Sukupuolijakaumaan vaikuttavat talouskriisit, ympäristöshokit, epidemiat ja järkyttävät uutiset. Seuraus näkyy niin uusissa kuin vanhoissa väestötilastoissa: poikien määrä vähenee.
— Sukupuolijakauma kuvaa väestötasolla sitä, kuinka paljon stressiä jokin tapahtuma on aiheuttanut. Se kuvaa myös sitä, kuinka laajalle sen psykologiset vaikutukset ovat levinneet, sanoo sosiaalihistorian professori Sakari Saaritsa.
Poikasikiöt menevät ilmeisesti tyttöjä helpommin kesken, jos olot eivät ole hyvät. Toisaalta sukupuolijakaumaan vaikuttaa myös se, mitä sukupuolta ovat kehittymään lähtevät alkiot, eli hedelmöittääkö munasolun useammin x- vai y-kromosomia kantava siittiö.
Joidenkin tutkimusten mukaan asiaan vaikuttaa se, mihin vaiheeseen kuukautiskiertoa hedelmöittyminen ajoittuu. Tiheämmät yhdynnät tuntuvat lisäävän poikien todennäköisyyttä. Tilastoissa tämä näkyy yhdeksän kuukautta suurten juhlatapahtumien — vaikkapa kruunajaisten — jälkeen.
Outo mittari
Sukupuolijakaumaa on kutsuttu yhdeksi biologisten tieteiden pitkäaikaisimmista ratkaisemattomista ongelmista. Sitä ovat ruotineet väestö- ja tilastotieteilijät, epidemiologit, geneetikot ja lisääntymisbiologit. Ensimmäiset maininnat aiheesta ovat jo 1600-luvulta.
Sosiaalihistorioitsijalle sukupuolijakauma on kiehtova, joskin välillä vaikeaselkoinen mittari.
— Meillä on hyvin tietoa siitä, miten paljon tytöiksi ja pojiksi luokiteltuja vauvoja on milloinkin syntynyt. Se data on saatavilla myös silloin, kun muuta tietoa ajan oloista ei ole, Saaritsa kertoo.
Saaritsa kollegoineen tutkii kriisien jälkiä 1900-luvun alun Suomessa. Poikien vähenemä näkyy selvästi vuosisadan vaihteen kriiseissä. Hyvin yksityiskohtaista aineistoa löytyy myös 1930-luvun lamavuosilta Tampereelta.
Vallankumousvauvat
Sukupuolimittaria ei kuitenkaan aina ole helppo tulkita. Esimerkiksi Suomen 1900-luvun suurin kriisi, vuoden 1918 sisällissota, ei näy syntyneiden sukupuolijakaumassa vuositasolla, vaikka syntyneiden määrä romahti silloin kokonaisuudessaan.
— Sukupuolijakauma on hieman kryptinen mittari, joka ei aina näytä sitä, mitä odottaisi.
Kun Saaritsa on tutkinut vuoden 1918 lukuja kuukausitasolla, on paljastunut kiinnostavia eroja. Poikien osuus laski jyrkästi toukokuussa, kun punainen Suomi romahti huhtikuussa. Koko vuoden lukuja tasoitti kuitenkin poikien poikkeuksellisen korkea osuus tammikuussa.
— Se saattaa olla yhteydessä yhdeksän kuukautta aiemmin tapahtuneeseen maaliskuun vallankumoukseen Venäjällä. Sitä juhlittiin Suomessa laajalti.
Järkytys välittyy
Syntyneiden sukupuolijakaumaa on tutkittu paljon myös nykyaikaisilla aineistoilla, Saaritsa kertoo.
— Aluksi luulin sitä vitsiksi, kun törmäsin tutkimukseen, jonka mukaan Trumpin valinta presidentiksi ensimmäiselle kaudelleen laski poikien määriä liberaaleilla mutta ei konservatiivisilla asuinalueilla Kanadassa. Se oli kuitenkin ihan vakava artikkeli.
Nykyaineistoista huomaa, että järkytys välittyy uutisista, eikä vaadi asumista kriisialueella: vuoden 2001 terrori-iskut näkyivät syntyneiden sukupuolijakaumassa niin Kaliforniassa kuin New Yorkissakin.
— On runsaasti tutkimusta siitä, että kriisit lisäävät keskenmenoja raskauden myöhäisessä vaiheessa ja nämä keskenmenneet sikiöt ovat juuri poikia.
Poliittista kuohuntaa
Sama ilmiö kuvastuu myös vanhemmasta aineistosta. Vuonna 1905 Suomen talous ei notkahtanut eikä kulutus laskenut — eikä kuolleisuus noussut. Sen sijaan poliittisesti aika oli kuohuvaa.
Suomalaisia järkyttivät uutiset esimerkiksi Pietarissa tapahtuneesta mielenosoittajien verilöylystä ja Venäjän tappiosta sodassa Japania vastaan. Vuoden lopulla suurlakko pani kansan liikkeelle ennennäkemättömällä tavalla.
Kiinnostavaa Saaritsan mielestä on, että vaikka kyseessä ei ollut materiaalinen kriisi, poikien osuudessa tapahtui silti selvä poikkeama.
— Se viittaa raskaana olleiden naisten keholliseen reagointiin, joka oli riittävän laajaa näkyäkseen väestötilastoissa, Saaritsa tulkitsee.
Kiinnostiko kansaa?
Sukupuolijakaumaa tutkimalla voidaan löytää kriisejä, joita ei ole aiemmin edes tajuttu kriiseiksi ja hahmottaa, keihin ne vaikuttivat.
Usein sosiaalihistoriassa pohditaan, kuinka paljon politiikka kiinnosti menneiden aikojen rahvasta. Piittasiko kansa vain omasta välittömästä toimeentulostaan? Ainakin sukupuolimittarin mukaan poliittisetkin mullistukset saattoivat järkyttää.
Sen puolesta puhuvat muutkin lähteet: useampi piirilääkäri kirjoitti vuonna 1905 siitä, kuinka jännitys ja mielenliikkeet vaikuttivat ihmisten terveydentilaan.
Vuonna 1905 syntyi 104,3 poikaa sataa tyttöä kohti. Se ei tunnu suurelta erolta tavalliseen — 105–106 — nähden, mutta kun lapsia syntyi tuolloin 87 841, se tarkoittaa, että satoja poikia jäi syntymättä.
— Poikkeama on niin vahva, että se tuskin on sattumaa, Saaritsa arvioi.
Surmatut tytöt
Väestötilastojen sukupuolijakauman poikkeamat voivat kertoa myös kulttuurin vaietuista tavoista.
Suomessa on pitkät aikasarjat väestötietoa syntyneistä, ja niitä pidetään luotettavina, koska sukupuolijakaumat vastaavat nykyään mitattuja. Näin ei ole kaikkialla.
Monien maiden historiallinen väestötieto vihjaa, ettei kaikkia syntyneitä lapsia ole kirjattu tilastoihin. Tyttöjä puuttuu erityisesti Aasian maista, mutta myös esimerkiksi Italiasta, Espanjasta ja Kreikasta 1800–1900-lukujen vaihteesta.
— Poikavoittoisuus oli niin suurta ja jatkui niin pitkään, ettei se voinut johtua luonnollisista syistä. Tyttövauvoja on luultavasti surmattu tai laiminlyöty niin, että he ovat kuolleet pian syntymän jälkeen, Saaritsa sanoo.
Aasiasta tästä on myös kirjallisia lähteitä ja paikoin Etelä-Euroopastakin.
Eläimilläkin vaihtelua
Myös eläinten evoluutiotutkimuksissa on kiinnitetty huomiota syntyneiden sukupuolijakaumaan ja sen vaihteluun.
Erään teorian mukaan ilmiön taustalla on lisääntymismenestys. Nisäkkäillä eniten jälkeläisiä saavat hyväkuntoiset urokset, seuraavaksi hyväkuntoiset naaraat ja sitten huonokuntoiset naaraat. Huonokuntoiset urokset eivät usein lisäänny lainkaan.
— Seuraavan sukupolven jälkeläisten määrän maksimoimiseksi kannattaa siis satsata hyvinä aikoina urospoikasiin ja huonoina naaraisiin, evoluutiobiologi Veronika Laine sanoo.
Toisen teorian mukaan lajin kannattaa tuottaa enemmän sen sukupuolen edustajia, jotka eivät jää laumaan kilpailemaan ruoasta. Monilla lajeilla joko urokset tai naaraat lähtevät laumasta vartuttuaan aikuisuuden kynnykselle.
— Esimerkiksi merinorsu-urokset jättävät lauman aikuistuessaan. Kun ilmastonmuutos on huonontanut merinorsujen olosuhteita, urosten määrä poikasissa on noussut.
Kromosomi suojaa
Aikuisten nisäkkäiden joukossa on sitä enemmän naaraita, mitä vanhempia eläimet ovat. Urosten kuolleisuus on pitkin matkaa suurempaa. Joillain linnuilla taas asia voi olla päinvastoin. Esimerkiksi suuri määrä munia on yhteydessä naaraiden kohonneeseen kuolleisuuteen.
— Kromosomeilla saattaa myös olla vaikutusta asiaan. Nisäkäsnaaraalla on kaksi x-kromosomia ja uroksella x ja y. Lintukoiraalla on kaksi z-kromosomia ja naaraalla z ja w. Kaksi samaa kromosomia suojaa mutaatioiden vaikutukselta paremmin, koska toinen niistä peittää toisessa olevat häiriöt, Laine arvioi.
Kerran Laine tutki talitiaisten lisääntymistä ja ihmetteli, miksi yhden naaraaksi luokitellun linnun pesässä ei ollut lainkaan munia. Hän sekvensoi sen perimän ja paljastui, että tiaisella olikin kolme sukupuolikromosomia: z, z ja w.
— Se oli ensimmäinen intersukupuolinen talitiaiseni.
Sukupuolen vaihtajat
Kaikissa lajeissa kärpäsistä ihmisiin naarailla on ärhäkämpi immuunijärjestelmä. Urokset ovat alttiimpia infektioille, mutta naaraita vaivaavat useammin autoimmuunisairaudet. Syyksi erolle on esitetty sitä, että naaraat suojelevat myös kantamiaan jälkeläisiä.
Tiedetään, että nisäkkäillä estrogeeni suojaa monilta taudeilta ja tuottaa paremman immuniteetin.
— Voisiko olla niin, että estrogeeni turvaa myös naaraspuolisia poikasia kohdussa — emon stressihormonit saattavat siksi olla vahingollisempia uroksille, Laine miettii.
On myös lajeja, joihin kuuluu vain naaraita. Laine on tutkinut tällaisia suvuttomasti lisääntyviä rataseläimiä. Ne ovat hyvin sitkeitä ja selviävät erittäin vaativissa oloissa.
Jotkin kalat ja äyriäiset taas voivat vaihtaa sukupuoltaan sen mukaan, kumpaa yhteisö tarvitsee.
Hauraat miehet
Ihmisiin pätee sama kuin muihin nisäkkäisiin. Poikia ja miehiä kuolee kaikissa ikäluokissa enemmän kuin tyttöjä ja naisia. Myös heidän kasvunsa lapsena voi kärsiä huonoista oloista enemmän.
Tutkijat käyttävät ilmiöstä termiä miehinen hauraus, male frailty. Se ei ole uusi havainto. Jo Suomen väestötilasto vuodelta 1908 kommentoi ”miehenpuolten heikompaa elinvoimaa”.
Miehillä on todettu myös kuolleisuuspiikkejä, jotka on yhdistetty yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Esimerkiksi suomalaisten evakkomiesten todettiin kuolleen vertailuryhmiä enemmän silloin, kun Neuvostoliitto romahti. Mielenliikutus ja traumojen esiinnousu saattoivat johtaa ylikuolleisuuteen.
— Miehiin tuntuu liittyvän pitkä haurauden rakenne, joka kertautuu ja toistuu. Väestötutkimuksessa tilastollinen yhteys löytyy, mutta aina ei pystytä selittämään, miksi, Saaritsa toteaa.
Se pätee myös sukupuolijakaumaan, vaikka sitä käytetään jo vakiintuneena stressimittarina monenlaisissa tutkimuksissa. Eräs Saaritsan kollegoista ilmaisi asian näin: syntyneiden sukupuolijakaumaa ei ymmärrä kukaan.
Juttua varten on haastateltu myös immuunijärjestelmän varhaiskehityksen tutkijaa Mikael Nikua.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Suomessa ei ole luvallista selvittää alkioiden sukupuolta koeputkihedelmöityksessä ilman lääketieteellistä perustetta. Keskenmenneiden sikiöiden sukupuoliakaan ei tavallisesti selvitetä tai kirjata ylös.
Suurin osa raskauksista menee kesken jo ennen kahdeksatta sikiöviikkoa, usein jo ennen kuin nainen edes tietää olevansa raskaana.
— Alkuraskaus on niin täynnä riskejä, että on melkeinpä ihme, että kukaan selviää siitä syntymään asti, toteaa kehitysbiologi Satu Kuure.
Hän ei ollut aiemmin törmännyt tutkimuksiin, joiden mukaan poikasikiöt menisivät tyttöjä helpommin kesken, jos olot ovat huonot.
— On vaikea ajatella, mikä olisi se mekanismi ja miten se vaikuttaisi juuri poikiin. Raskauden loppupuolen keskenmenot johtuvat useimmiten sikiön vakavista kehityshäiriöistä ja joskus infektioista.
Maailmalla on tehty tutkimusta, jossa on havaittu yhteys äidin stressin ja poikasikiöiden keskenmenojen välillä.
Satu Kuure huomauttaa, että osassa tutkimuksista on varsin pienet aineistot, jolloin sattuma saattaa vaikuttaa tuloksiin.
— Tämä on todella monimutkainen asia. Aineiston koko ja käytetyt menetelmät vaikuttavat valtavasti lopputulokseen.
Tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina paljon, Kuure toteaa.
Aikaisemmin esimerkiksi uskottiin, että siittiöiden nopeudessa ja kestävyydessä on eroja sen mukaan, kantavatko ne tyttöön johtavaa x-kromosomia vai poikaan johtavaa y-kromosomia. Nykyaikaisin menetelmin on huomattu, ettei mitään eroa nopeudessa tai kestävyydessä olekaan.