Menstruaatio eli kuukautiset on tavanomainen ruumiintoiminto, joka koskettaa suoraan puolta maailman väestöstä. Välillisesti se koskettaa kuitenkin myös muita, ei-menstruoivia ihmisiä. Silti menstruaatioon ja menstruoiviin ihmisiin liitetään usein ennen kaikkea negatiivisia uskomuksia ja käsityksiä eri puolilla maailmaa.
Nämä uskomukset ovat luoneet ja osin luovat edelleen kuvaa menstruoivista ihmisistä irrationaalisina, emotionaalisesti epävakaina, hallitsemattomina ja fyysisesti tai henkisesti sairaina.
Kuukautissuojia t-paidoista?
Pyrkimykset tehdä kuukautiset näkymättömäksi tai niistä vaikeneminen tuottavat erilaisia uskomuksia ja osaltaan arvottavat menstruaatiota. Esimerkiksi saksalaisessa Leijonan luola -ohjelmassa esiteltiin kuukautistuote Pinky Glove, kertakäyttöinen muovihansikas, jolla joidenkin miesten mielestä ratkaistiin kuukautissuojien epäesteettinen näkyminen wc-tilojen roskakoreissa. Vuonna 2020 Lappeenrannan yliopisto puolestaan sensuroi kuvataiteen opiskelijan maalaamasta teoksesta kuukupin epäsoveliaana koulun pääaulaan.
Helsingin kaupunki toteutti toisaalta kokeilun, jossa se jakoi koulujen oppilaille ilmaisia kuukautissuojia. Kun kaupunginvaltuustossa keskusteltiin asiasta vuonna 2021, kuukautisia verrattiin esimerkiksi partakarvoihin, joiden ajeluun tarvittavia välineitä pidettiin yhtä tärkeinä. Yhden valtuutetun mielestä suojia voi ommella itse vanhoista t-paidoista. Esimerkiksi kuukautissuojien korkea arvonlisävero voi tukea ajatusta, että kuukautiset ovat “ylimääräiset” tai vapaaehtoinen kuluerä.
Uskomukset voivat väheksymisen lisäksi tuottaa jopa alihoitamista. Kuukautiset saattavat aiheuttaa kovia, arkea haittaavia kipuja. Tästä huolimatta yleensä oletuksena on, että vaikeankin menstruaationkin aikana toimintakyky säilyy yhtä hyvänä kuin muulloinkin. Joissakin maissa on otettu käyttöön työpaikoilla kuukautisvapaa, mutta toisaalta tällaisiin vapaisiin liittyy omat ongelmansa.
Uskomukset rajoittavat elämää ja vaikuttavat terveyteen
Menstruaatioon liittyviä uskomuksia on käytetty oikeuttamaan erilaisia epätasa-arvoisia käytänteitä, kuten ulossulkemista, suitsimista ja kontrollia sukupuolen perusteella. Negatiivisilla uskomuksilla ja käytänteillä on tutkimusten mukaan kielteisiä vaikutuksia menstruoivan terveyteen, seksuaalisuuteen, hyvinvointiin ja sosiaaliseen asemaan. Väärät uskomukset, vaikeneminen tai häpeä estävät oikeanlaisen tiedon ja avun saamisen esimerkiksi koviin kuukautiskipuihin.
Menstruaation uskomukset -tutkimushanke tarttuu tähän yhteiskunnallisesti tärkeään teemaan. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia nykyajan menstruaatiouskomukset ovat, millaisille keskusteluille ne rakentuvat ja miten ne osaltaan rakentavat menstruaatioon liittyviä käsityksiä ja käytänteitä. Oman ulottuvuutensa uskomuksiin tuo monikulttuuristuva yhteiskunta. Eri kulttuurit ja uskonnot saattavat sisältää seksuaalisuuteen ja sukupuolisiveellisyyteen liittyviä näkemyksiä ja käytänteitä, jotka vaikuttavat myös ajatuksiin kuukautisista.
Nykyajan menstruaatiouskomukset näyttävät ammentavan monista eri lähteistä. On syytä pohtia, liittyykö niihin edelleen tabuja, erilleen asettamista ja jotakin sosiaalista järjestystä uhkaavaa. Jotta haitallisia uskomuksia saataisiin korjattua, tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, koulutusta ja avoimempaa keskustelua. Kuukautisuskomukset liittyvät laajasti feminiinisten ominaisuuksien väheksymiseen ja maskuliinisten ominaisuuksien ylivertaisina näkemiseen. Myös tätä kahtiajakoa tulisi purkaa. Tutkimus aiheesta liittyykin erottamattomasti sukupuolen, seksuaalisuuden, terveyden, kehollisuuden, itseymmärryksen ja uskomusten välisiin neuvotteluihin.