Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2024.
Yli puolet suomalaisista kannattaa viinienmyymistä ruokakaupoista, uutisoi Helsingin Sanomat syyskuussa.
Tulos ei yllätä. Viime vuosikymmeninä alkoholilainsäädännön päälinjana on ollut vapauttaminen. Viimeisinmuutos tuli keväällä, kun enintään kahdeksanprosenttisten käymisteitse valmistettujen juomienmyyminen sallittiin Alkojen ulkopuolella.
Vapautuspolitiikka on jatkumassa. Eduskunnassa käsitellään nyt lakiesitystä, joka sallisi päivittäiskaupassa myydyn alkoholin toimittamisen kotiovelle ruoan tapaan. Ja vielä isompi muutos on suunnitteilla: hallitus käynnisti selvityksen päivittäiskaupassa myytävien juomien prosenttirajan nostamisesta viiteentoista. Tämä siis toisi viinit ruokakauppoihin.
Myös muiden päihteiden kohdalla tapahtuu. Nikotiinipussit määriteltiin viime vuonna tupakkatuotteiksi. Niinpä niitä on alettu myydä vähittäiskaupassa. Eduskunnassa on paraikaa käsiteltävänä kansalaisaloite, joka esittää kannabistuotteita myyntiin ja verolle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja monet päihdealan järjestöt taas kannattavat huumausaineiden käyttörikosten poistamista ja käyttöhuoneita.
Reseptilääkkeiden kohdalla asenteet ovat kiristyneet: esimerkiksi ahdistuksen hoitoon tarkoitettuja bentsodiatsepiineja määrätään entistä kitsaammin. Toisaalta farmakologian tutkijat tekevät kokeita psykedeelien lääkekäytöstä.
Viina virtaa vielä
Suomalaisten suosikkipäihde on edelleen alkoholi. Vuonna 2023 yli 15-vuotias suomalainen joi keskimäärin 8,7 litraa puhdasta alkoholia. Kehityskulku on kuitenkin ollut laskeva: pudotusta oli 2,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Tutkimusprofessori Pia Mäkelä pitää kulutuksen vähenemistä myönteisenä asiana. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu heijastuu nimittäin suoraan myös ongelmakulutukseen.
Kosteimpaan vuoteen 2007 verrattuna pudotusta kulutuksessa on yli neljännes. Etenkin nuoret juovat vähemmän kuin ennen. Myönteinen kehitys on näkynyt myös alkoholin aiheuttamien kuolemantapausten määrässä, Mäkelä toteaa.
— Kuolleisuus on alentunut lähes kolmanneksella vuoden 2007 huippulukemista, mutta myönteinen kehitys pysähtyi ja kääntyi, kun alkoholilakia vuonna 2017 uudistettiin ja lonkerot tulivat kauppoihin. Viime vuodet alkoholikuolemia on ollut jonkin verran enemmän kuin mihin aleneva trendi vuonna 2017 oli ehtinyt johtaa, Mäkelä muotoilee.
Kuolemantapaukset tuntuvat hieman karulta tavalta lähestyä alkoholikeskustelua — suurin osa alkoholia käyttävistä tuskin sentään kuolee siihen. Mäkelä kuitenkin puolustaa näkökulmaansa.
— Suuria väkijoukkoa koskevia haittoja kuten unen heikkoa laatua, krapulapäiviä tai alkoholin aiheuttamaa ahdistusta ei tilastoida. Sairaalahoidon tilastot puolestaan kuvaavat enemmän hoitokäytäntöjen kuin sairastamisen muutosta. Kuolleisuus on lahjomaton mittari, ja sen nousu korreloi vahvasti muiden haittojen esiintymisen kanssa, Mäkelä muistuttaa
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Heikommat unohtuvat
Kulutuksen lasku ei ole koko kuva, painottaa myös päihdelääketieteen tutkija Kaarlo Simojoki. Isoja trendejä on hänen mukaansa kaksi, joista toinen on alkoholin arkipäiväistyminen.
— Lapsen yksivuotissynttäriä juhlitaan pullolla kuohuvaa, Simojoki kuvaa. Toinen on kulutuksen jakautuminen.
— Osa kuluttaa yhä enemmän, kun toisaalta useammat kieltäytyvät tai juovat vain vähän. Alkoholipolitiikkaa tehdään Simojoen mielestä keskiluokan ehdoilla.
— Hyvinvoiville voi olla kätevää saada viini tai erikoisolut kaupasta. Samalla kuitenkin unohdetaan ne, joille alkoholi on ongelma ja rajoitukset tervetulleita.
Putki poikki
Mäkelä ja Simojoki eivät pidä uudistushankkeesta, jonka mukaan alkoholia voisi jatkossa tilata kotiin.
— Suomessa 77 prosenttia alkoholista kulutetaan kotona. Halutaanko tätä helpottaa entisestään, Simojoki ihmettelee.
Isossa osassa Suomea kaupassa täytyy käydä autolla, Mäkelä toteaa.
— Lisää juotavaa saadakseen pitää ensin katkaista juomaputki. Jos alkoholin tuokin joku muu, tätä ei tapahdu.
Kalliit juomat
Ovatko arviot luotettavia vai pelottelevatko asiantuntijat? THL arvioi 2014, että nelosoluen tulo kauppoihin lisäisi alkoholin kulutusta. Näin ei tapahtunut, kulutuksen väheneminen vain pysähtyi rajapyykkiin. Kuolleisuuden nousu ei myöskään ollut verrattavissa vuoden 2004 veronkevennysten aiheuttamaan muutokseen.
Simojoki toteaa, että hintakehitykselläkin on roolinsa kokonaisuudessa. Monille pienpanimo- oluet ovat liian kalliita.
— Ennen lakiuudistusta kauppa lupaili nelosoluen hinnan laskevan, mutta näin ei käynyt.
Nyt kaupassa myydään jo kahdeksanprosenttisia juomia. Tutkimustietoa ei vielä ole. Kaupan alan mukaan vahvojen oluiden menekki on ollut melko pientä, mutta kahdeksan prosentit viinit ja kuohuviinit ovat suosittuja.
Kannabis tavallisin
Alkoholi ei ole ainut tapa päihtyä. Kannabiksen käyttö on nuorison keskuudessa jo melko yleistä: vuoden 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan 47 prosenttia 24–34-vuotiaista kertoi ainakin kokeilleensa kannabista. Koko yli 15-vuotiaasta väestöstä kokeilleiden osuus oli 29 prosenttia.
Muiden huumeiden käyttäjiä oli selvästi vähemmän. Kaikista yli 15-vuotiaista kahdeksan prosenttia kertoi käyttäneensä reseptilääkkeitä päihtymistarkoituksessa. Seitsemän prosenttia oli käyttänyt amfetamiinia. Muut aineet jäivät kaikki alle kuuden prosentin: esimerkiksi kokaiinin käyttäjiä oli tutkimusaineistossa viisi prosenttia.
Kyselytutkimus harvoin tavoittaa yhteiskunnan ulkopuolella eläviä. Niinpä kovimpien aineiden käyttömääristä ei ole varmaa tietoa,
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Rikollinen nuori väestö
Huumetutkimuksesta voi kuitenkin tehdä ainakin kolme kiinnostavaa havaintoa. Porttiteoria, jonka mukaan mietojen huumeiden kokeilu johtaa kovempiin aineisiin, ei pidä paikkaansa. Suurin osa kannabista käyttäneistä ei näyttäisi käyttävän muita aineita.
Toisaalta kannabis — kuten muutkaan huumeet — ei vaikuta korvaavan alkoholia. Yksilötasolla on paljonkin vaihtelua, mutta tilastollisesti huumeiden käyttäjät käyttävät myös alkoholia. Vastaavasti ne nuoret, jotka eivät käytä alkoholia, eivät pääosin käytä myöskään kannabista.
Kolmas havainto on juridinen. Huumeiden, mukaan lukien kannabiksen, käyttö on rikollista.
Näin ollen lähes puolet Suomen nuorista aikuisista on rikollisia ja koko väestöstä liki kolmannes, huomauttaa päihdealalla pitkään toiminut biokemisti, sosionomi Miina Kajos.
— Ei kuulosta kestävältä päihdepolitiikalta leimata näin suurta joukkoa rikollisiksi.
Käyttöhuoneet hätiin
Päihdealan toimijat tahtoisivat ylipäätään poistaa käytön rangaistavuuden, joka estää monia hakemasta apua.
Se, miten käyttörikosten poisto käytännössä tehtäisiin, on kuitenkin oma kysymyksensä. Yksi tapa olisi edetä päihde kerrallaan. Nyt eduskunnassa oleva kansalaisaloite ehdottaa kannabiksen laillistamista ja panoa verolle.
Asiantuntijat eivät ajatuksesta innostu. Päihdyttäviä aineita tunnetaan satoja, eikä jokaisesta säätäminen erikseen ole mielekästä.
— Huumeiden käyttörikoksista tulisi luopua ja väärinkäyttöä hoitaa riippuvuussairautena. Kannabiksen laillistaminen ei auta heikoimmassa asemassa olevia päihteiden käyttäjiä, THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto toteaa.
Kannabiksen käyttöön liittyy vähemmän ongelmia kuin kovempina pidettyihin huumeisiin. Niinpä sen laillistaminen ei helpottaisi esimerkiksi pistämällä otettavia huumeita käyttävien asemaa eikä kansanterveyttä, Kailanto arvioi.
— Pistohuumeiden käyttäjille paljon tärkeämpää olisi saada käyttöhuoneita, Kailanto sanoo.
Politiikan suunta
Kannattaisiko kannabis laittaa verolle, jotta valtio hyötyisi siitä? Tästä on esimerkkejä vaikkapa eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa. Simojoki suhtautuu näyttöön epäilevästi.
— Myös kannabis on päihde. Jos sen käyttö yleistyy, yleistyvät myös ongelmat ja onnettomuudet, samoin sosiaalipalvelujen tarve. Kun kokonaisuus otetaan huomioon, en usko laillistamisen kohentavan julkista taloutta.
Suomen päihdepolitiikka näyttäisi kulkevan toiseen suuntaan kuin tutkijoiden päätelmät. Poliitikot
esittävät alkoholin kotiinkuljetusta, mutta suhtautuvat penseästi käyttöhuoneiden perustamiseen. Tutkijat kannattavat jälkimmäistä, mutta katsovat, että käyttöhuoneiden yhteyteen tulee saada tukipalveluja ongelmakäyttäjille.
Miksi päättäjät eivät kiinnitä huomiota epäkohtiin? Yksi syy voi olla luokkakysymys. Heikoimmassa asemassa olevilla on harvoja äänitorvia politiikassa.
— Alkoholin saannin helpottamisessa ja kannabiksen laillistamisessa ajatellaan sitä väestönosaa, jolle päihteet eivät ole ongelma, Kaarlo Simojoki huomauttaa.
— Mutta ongelmakäyttäjien kannalta toimista ei ole hyötyä, pikemminkin haittaa.
Simojoen mukaan valtion linja päihteisiin pitäisi hahmotella alusta alkaen uudelleen, Alkon tehtävää ja huumeiden dekriminalisaatiota myöten. Miina Kajoksen mielestä kysymys on vieläkin
laajempi.
— Hyvä yhteiskuntapolitiikka on parasta päihdepolitiikkaa, kuntapolitiikkaan itsekin osallistunut Kajos sanoo.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.
Oikaisu 12.12.2024 klo 16.30 korjattu bentsodiatsepiineja käsittelevää kohtaa. Bentsodiatsepiineja käytetään ahdistuksen, ei stressin hoitoon.
Huumeiden käyttörikosten poisto olisi vasta ensi askel oikeaan suuntaan, päihdetutkija, sosiologi Aleksi Hupli sanoo.
Hän laillistaisi kaikki huumeet.
— Tietysti vain osa tulisi kauppaan, osa olisi apteekeissa reseptin takana. Mutta lähtökohtana ajattelen, että kielloista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Näin radikaalia huumelainsäädäntöä ei ole yhdessäkään maassa. Hupli kuitenkin uskoisi sen tukevan päihdeongelmaisia ja käyttäjiä ylipäänsä.
— Laittomia aineita ostava ei koskaan tiedä mitä saa.
Hän vertaa tilannetta siihen, ettei alkoholia ostava tietäisi, onko pullossa keskiolutta, kirkasta viinaa vai jotain muuta.
Hupli pitää mahdollisena, että muiden päihteiden laillistaminen vähentäisi alkoholin kulutusta. Nyt asiaa on vaikea arvioida, sillä alkoholia voi ostaa vapaasti ja muita aineita ei.
Hupli puhuu päihteiden sijaan tajuntaan vaikuttavista aineista eli tajusteista.
— Niillä voidaan hoitaa vaikka ahdistusta tai yrittää tehostaa oppimissuoritusta, Hupli arvioi.
Hän on parhaillaan mukana tutkimushankkeessa, jossa käytetään tajuntaa laajentavia psykedeelejä osana terapiaa. Hupli tutkii myös kannabiksen itselääkinnällistä käyttöä.
Ihmisellä on aina syy käyttöön, Hupli tähdentää.
— Onko mielekästä tehdä hänestä tämän vuoksi rikollista?
Hupli kannattaa kansalaisaloitetta kannabiksen laillistamisesta.
Lainmuutos 2023 toi nikotiinipussit kauppoihin. Nikotiini ei siten ole enää tupakasta vieroittumiseen käytettävää lääkettä vaan yksi tupakkatuotteista. Markkinointi on kielletty kuten muullakin tupakalla.
Kauppa käy, ja jopa 31 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista pojista ja 17 prosenttia tytöistä on kertonut kokeilleensa nikotiinipusseja.
Vaikka nikotiinipussista ei saa tervaa tai häkää kuten tupakasta, sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että terveyshaitat ovat lähes samat kuin nuuskan aiheuttamat.
THL:n erityisasiantuntija Sanna Kailanto pitää tilannetta eräänlaisena ihmiskokeena.
— Meillä on markkinoilla riippuvuutta aiheuttava tuote, jonka terveysvaikutuksista on vaikea sanoa mitään varmaa, Kailanto luonnehtii.
Hän pitää päätöstä vapauttaa nikotiinipussit myyntiin kuluttajia harhaanjohtavana.
— Ihminen helposti ajattelee, että kun tuote on laillinen, se on myös turvallinen. Mutta tällä hetkellä kukaan ei pysty edes valvomaan, mitä kaikkea nikotiinipusseissa on.