Ylipainoon liittyvät lapsen saamisen vaikeudet yleistyvät

3.10.2019
Pienikin ruokavalion korjaus voi auttaa raskauden alulle.

Lapsettomuushoitoihin Naistenklinikalle tulevista joka kolmas on ylipainoinen. Osuus ei ole suomalaisten keskiarvoon nähden iso, mutta kehityksen suunta on selkeä: lihavuuteen liittyvät lapsen saamisen vaikeudet yleistyvät. Maakunnissa luvut ovat jo nyt pääkaupunkiseutua suuremmat.

— Tämä on yksi seuraus kansan yleisestä pyöristymisestä, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Päivi Joki-Korpela Naistenklinikalta.

Ei ole olemassa selkeää paino- tai painoindeksirajaa, jonka jälkeen ylipaino alkaisi haitata lastensaantia, vaan ongelmat ilmaantuvat yksilöllisesti. Etenkin keskivartalolle kertyvä rasva voi häiritä munasolun kypsymistä ja irtoamista.

Selkeä ylipaino vaikeuttaa sekä kotikonstein käynnistyviä raskauksia että lapsettomuushoitoja. Myös raskausaikaan kertyy ongelmia. Keskenmenot ovat ylipainoisilla keskimääräistä yleisempiä, samoin raskausmyrkytys, kohonnut verenpaine, raskausdiabetes, ennenaikainen synnytys, keisarinleikkaus ja muut synnytyskomplikaatiot.

Motkotus ei auta

Naistenklinikalla lapsettomuushoitoihin pääsylle onkin asetettu raja, painoindeksi 35. Se on virallisissa määritelmissä vaikean lihavuuden raja, joka tarkoittaa esimerkiksi keskimittaisella, 165-senttisellä naisella 96 kiloa.

Rajan ylittyessä pariskunta voidaan kutsua neuvontaan ja tarjolla on ravitsemusterapeutin apua sekä laihdutusryhmiä HUSin digitaalisessa painonhallintatalossa, Joki-Korpela kertoo.

— Mutta tämä tie on pitkä, jos lasta jo odotetaan kovasti.

Aihe on lääkäreillekin vaikea. Tosiasioista pitää silti voida puhua, mutta kannustavasti.

— Motkottavasta suhtautumisesta ei synny mitään hyvää, emmekä halua pelotella potilaita.

Päivi Joki-Korpela vetää kollegansa Maritta Pöyhönen-Alhon kanssa pilottitutkimusta, jossa hoitoon hakeutuville pariskunnille tarjotaan elämäntapavalmennusta enimmillään puolen vuoden ajan. Tutkijat seuraavat ravinnon, liikunnan, stressin ja unen vaikutuksia hoidettaviin ja hoitotuloksiin.

Ei kuureja vaan hyvää elämää

Lihavuuskeskustelujen herkkyydestä ja elämäntaparemontin haasteista huolimatta onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät.

— Haave lapsesta tarjoaa parasta mahdollista motivaatiota eikä elämäntapamuutosten välttämättä tarvitse olla isoja. Emme kannusta kuuriluontoisiin muutoksiin vaan sellaisiin uusiin tapoihin, joiden kanssa on hyvä elää, Joki-Korpela vakuuttaa.

Jos ylipaino on vaikuttanut hormonitoimintaan ja rikkonut kuukautisten rytmin, pienikin hoikistuminen saattaa palauttaa kierron säännölliseksi. Parhaimmillaan ruokavalintojen korjaaminen auttaa raskauden alulle, vaikka kilot eivät edes karisisi, kertoo yliopistotutkija Tiina Jääskeläinen, joka toimii Joki-Korpelan tutkimuksessa ravitsemusasiantuntijana.

— Ruokavalion parantamisella voi olla niin isoja vaikutuksia lapsensaantiin, että sitä on alan tutkijanakin välillä vaikea uskoa, Jääskeläinen sanoo.

Rotterdamin Erasmus-yliopiston interventiotutkimuksessa hedelmöityshoidon tulokset paranivat puolen vuoden elämäntapamuutoksella 65 prosenttia.

— Potilaiden ei tarvinnut onnistua kuin yhdessä ainoassa askeleessa kohti ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, Jääskeläinen kertaa professori Regine Steegers-Theunissenin ryhmän tuloksia.

Hevillä hedelmällisyyttä

Vanhempien elämäntavat ja terveydentila vaikuttavat myös seuraavaan polveen. Ylipainosta juontuva poikkeava aineenvaihdunta painaa jäljen sukusoluihin ja kohdussa kasvavaan sikiöön, ja syntyvä lapsi on kautta elämänsä keskimääräistä alttiimpi muun muassa aineenvaihdunta- sekä sydän- ja verisuonitaudeille ja eräille neurologisille sairauksille.

Ylisukupolvisten vaikutusten välittymisen kannalta kriittisimpiä ovat kolme kuukautta ennen ja jälkeen hedelmöittymisen.

Lääkärit ja tutkijat eivät suosittele nopeaa painonpudotusta raskauden kynnyksellä tai sen aikana. Raju kuuri stressaa elimistöä ja voi vaikuttaa haitallisesti siihen, kuinka sikiö ohjelmoituu hyödyntämään ravintoa.

— Ruokavalion laadun korjaaminen sen sijaan ei ole ikinä myöhäistä. Siitä on aina hyötyä, Jääskeläinen sanoo.

Hän neuvoo etsimään muistin sopukoista esiin tutun ravitsemussuosituksen eli lautasmallin, jossa kasvikset täyttävät vähintään puolet lautasesta.

— Kyllä! Sen, josta puhutaan kaikkien mahdollisten elämäntapakampanjoiden yhteydessä: enemmän kuituja, kasviksia, hedelmiä ja pehmeitä rasvoja — sekä kalaa punaisen lihan tilalle.

Vaikka lista tuntuu perin tutulta, se kannattaa ottaa todesta, jälleen kerran.

— ”Hevillä hedelmällisyyttä” on hyvä iskulause.

Liikaa lihaa, hitaat siittiöt

Lautasmallin ääressä on Jääskeläisen mukaan syytä puhua myös miesten ja naisten tottumusten eroista. Naisetkin syövät liikaa lihaa, mutta miehet lipeävät hedelmien ja kasvisten syömisestä naisia pahemmin ja syövät lihaa vielä enemmän.

— Lisääntymisikäisten miesten kannattaisi muistaa hyvät rasvahapot. Siittiöissä on paljon rasvaa, ja ravinnon rasva vaikuttaa niiden liikkuvuuteen.

Yhteys on helppo todentaa, sillä siittiöt ovat yksinkertaisia tutkittavia naisten munasoluihin ja hedelmällisyyteen verrattuna. Miehillä ylipaino linkittyy myös erektiohäiriöihin ja matalaan testosteronitasoon. Rasvakudos tuottaa naishormoni estrogeenia, joten liikakilot voivat jarruttaa siittiötuotantoa ja heikentää spermaa.

Muutos voi alkaa myös unesta

Lapsihaaveet ovat pariskunnan yhteisiä, niin myös parhaimmillaan elintapojen korjausliikkeet.

— Lapsettomuushoitoon hakeutunut pariskunta voi saada toisistaan tärkeää tukea. Elintapojen korjaaminen onnistuu selvästi useammin, jos siihen ryhdytään yhdessä, Päivi Joki-Korpela toteaa.

Tapojen viilaukseen on myös tarjolla eri taktiikoita. Ei ole pakko lähteä juuri ruoasta, jos se tuntuu erityisen vaikeilta. Ravinto, liikunta, uni ja stressi vaikuttavat painoon yhtenä kimppuna, Joki-Korpela tähdentää.

— Terveydenhuollon ammattilaisten kannustava asenne on tärkeä ja neuvontaa pitää räätälöidä. Joskus muutos kannattaa aloittaa vaikkapa unesta. Jos ihminen nukkuu liian vähän ja on kroonisen väsynyt, terveellinen syöminen on todella vaikeaa ja hormonitoimintakin saattaa olla epätasapainossa.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y/07/19.