Vastasyntyneen kyky kohdistaa katseensa on yhteydessä aivojen mikrorakenteiden kehitykseen, osoittavat kliinisen neurofysiologian dosentti Sampsa Vanhatalon Helsingin yliopistossa ja yliopistollisen sairaalan lastenklinikalla johtamat tutkimukset.
Katsekontakti ja katseella seuraamisen taito ennustavat hyvin sitä, kuinka lapsen visuaalinen tiedonkäsittelykyky kehittyy. Poikkeava katsefiksaatio liittyy laajoihin muutoksiin aivojen sisempien osien eli valkean aineen kypsymisessä.
Happivajauksesta syntyy pulmia
Tulokset tukevat oletusta, että vastasyntyneellä on jo merkittäviä tiedonkäsittelyn ydintoimintoja käytössään.
– Juuri visuaalisen kognition ongelmat muodostavat pikkukeskosten ja happivajauksesta kärsineiden vauvojen keskeisimmän elinikäisen ongelmavyyhdin, Vanhatalo sanoo.
– Kun opimme ymmärtämään, miten lapsen varhainen visuaalinen tiedonkäsittely toimii, löydämme ehkä myös keinoja estää myöhempiä ongelmia.
Ammattitaidosta mittaamiseen
Tutkimus on Vanhatalon mukaan hyvä osoitus siitä, että pätevän ammattilaisen tekemä tutkimus voi kertoa lapsen tulevaisuudesta yhtä paljon kuin uudenaikaiset menetelmät.
– Lapsia hoitaneet aikuiset kokeneista lastenhoitajista lääkäreihin ovat iät ja ajat arvioineet lapsen katsekontaktia. Poikkeavuuksien havainnointi on selkäytimessä, vaikka sen merkitystä lapsen kehittymiselle ei ole aiemmin osoitettu tutkimuksella, vahvistaa Aulikki Lano, joka vastaa Vanhatalon tiimissä lasten neurologisista tutkimuksista.
– Nyt tiedämme, että vauvan katseen kohdistamisen arviointiin pitää kehittää objektiivinen mittausmenetelmä. Näin aukeaa mahdollisuus suunnitella ja antaa kognitiivista kehitystä tukevaa hoitoa jo pikkuvauva-aikana, vuosia ennen varsinaisten ongelmien näkymistä.
Yli kolmesataa keskosta
Lastenklinikan tutkimuksissa oli aineistoa kahdesta lapsiryhmästä. Ensimmäiseen ryhmään kuului 57 vuosina 2006–2007 syntynyttä lasta, joista 42 pikkukeskosia. Heidän katsettaan testattiin vastasyntyneenä ja kehitysseurannassa kaksivuotiaana.
Toisen ryhmän muodostivat 1980-luvulla tehdyn, niin kutsutun Arvo Ylppö -seurantatutkimuksen 1 410 lasta. Heistä 948 oli ollut vastasyntyneenä sairaalahoidossa ja viidennes syntynyt keskosena. Tähän tutkimusryhmään kuuluvien lasten visuaalista tiedonkäsittelyä arvioitiin viiden vuoden iässä.
Vauvojen aivotoiminnan kehitystä selvittävä tutkimuskeskus BABA