Vastasyntyneen katseesta voi lukea paljon

25.3.2015
Vastasyntyneen vauvan katsekontakti ja kyky seurata katseella ennustavat vahvasti hänen visuaalisen tiedonkäsittelykykynsä kehittymistä lapsuuden aikana, osoittaa Helsingin yliopistossa ja HYKS:n lastenklinikalla tehty tutkimus.

Kokeneet lastenhoitajat ja lääkärit ovat kautta aikojen tienneet, että poikkeavuus vastasyntyneen lapsen katsekontaktissa voi kieliä ongelmista. Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat ovat nyt antaneet tälle tiedolle tieteellisen perustan.

Tutkijat osoittivat, että vastasyntyneen kyvyllä kohdistaa ja kiinnittää katseensa on yhteys aivojen mikrorakenteiden kehitykseen. Poikkeava katsefiksaatio liittyy laaja-alaisiin muutoksiin aivojen valkean aineen kypsymisessä. 

Tulokset tukevat olettamusta, että vastasyntyneellä lapsella on jo olemassa merkittäviä tiedonkäsittelyn ydintoimintoja, joiden pohjalle myöhempi kognitiivinen kehitys rakentuu.

– Juuri visuaalisen kognition ongelmat muodostavat muun muassa pikkukeskosten tai happivajauksesta kärsineiden vauvojen keskeisimmän elinikäisen ongelmavyyhdin, sanoo tutkimusta johtanut kliinisen neurofysiologian dosentti Sampsa Vanhatalo.

Vanhatalo huomauttaa, että tutkimus on poikkeuksellinen osoitus siitä, miten hyvän kliinikon tekemä tutkimus voi kertoa lapsen tulevaisuudesta yhtä paljon kuin uudenaikaiset menetelmät.

– Poikkeavan kontaktin havainnointi on selkäytimessä vastasyntyneitä vauvoja hoitavilla ihmisillä. Nyt meillä on tutkimukseen perustuva tieto siitä, että tämä intuitiivinen kokemus on ollut oikea, sanoo lasten neurologisista tutkimuksista vastannut lastenneurologi Aulikki Lano.

– Nyt tiedämme, että vastasyntyneen vauvan katsekontaktin arviointiin pitää kehittää objektiivinen ja kvantitatiivinen mittausmenetelmä, jonka avulla voimme jatkossa tunnistaa kehitysriskissä olevat lapset heti syntymän aikaan. Näin voimme luoda kognitiivista kehitystä tukevia hoito- ja kuntoutusmuotoja jo pikkuvauva-aikana eli vuosia ennen varsinaisten ongelmien näkymistä.

HYKS:n lastenklinikassa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana kaksi tutkittavien lasten ryhmää. Toisessa ryhmässä kerättiin neonatologian dosentti Marjo Metsärannan johdolla HYKS:n lastenklinikalta 57 lasta vuosina 2006 – 2007; lapsista 42 oli pikkukeskosia.Lasten katsefiksaatiota ja katseen kohdistamista testattiin vastasyntyneinä, ja kehitysseuranta tehtiin kaksivuotiaana. 

Toisen ryhmän muodostivat 1 410 lasta, jotka oli vuosina 1985 - 86 rekrytoitu vastasyntyneinä mukaan väestöpohjaiseen ns. Arvo Ylppö -seurantatutkimukseen. Näistä lapsista 948 oli ollut vastasyntyneenä sairaalahoidossa ja heistä viidennes oli syntynyt keskosena. Tähän tutkimusryhmään kuuluvien lasten visuaalista tiedonkäsittelyä arvioitiin viiden vuoden iässä.

Tutkimus on julkaistu Journal of Neuroscience -tiedelehdessä.

Lue lisää aiheesta: Terveys