Varhaislapsuuden antibioottikuurit häiritsevät suoliston mikrobiston kehitystä

26.1.2016
Antibioottien käyttö varhaislapsuudessa häiritsee suolistomikrobiston normaalia kehitystä, osoittaa Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Haitallisia vaikutuksia on erityisesti laajakirjoisilla makrolidi-antibiooteilla, joilla hoidetaan yleisesti muun muassa hengitystieinfektioita. Makrolidit näyttävät myös edistävän antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä.

Jo aikaisemmin on havaittu, että varhaisten elinvuosien aikaisella antibioottien käytöllä on yhteys kohonneeseen riskiin sairastua immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten tulehdukselliseen suolistosairauteen ja astmaan, sekä ylipainoon. Vaikutuksen on arveltu välittyvän suolistomikrobien kautta, sillä eläinkokeissa antibioottien on havaittu muuttavan suoliston mikrobiomin koostumusta ja vähentävän sen monimuotoisuutta. Tähän asti ei kuitenkaan ole ollut tietoa siitä, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia varhaisiän antibioottikuureilla on lapsen suolistomikrobeihin.

Helsingin yliopistossa professori Willem de Vosin johdolla tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 142 lasta, iältään 2 – 7-vuotiaita. Tutkijat selvittivät, kuinka paljon lapset olivat elämänsä aikana käyttäneet antibiootteja ja miten antibioottien käyttö näkyy heidän suolistomikrobistossaan. Lisäksi he selvittivät antibioottikäytön yhteyttä astmaan ja painoindeksiin. Tutkimus on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä.

Tulokset osoittivat, että lasten suolistomikrobiomin koostumus oli selvästi yhteydessä antibioottien käyttöön. Antibiootit vähensivät mikrobiston lajirikkautta ja hidastivat sen iänmukaista kehitystä. Erityisen selvästi mikrobisto poikkesi tavanomaisesta niillä lapsilla, jotka olivat viimeisten kahden vuoden kuluessa käyttäneet laajakirjoisia makrolidi-antibiootteja, kuten esimerkiksi atsitromysiiniä tai klaritromysiiniä. Mitä vähemmän aikaa makrolidikuurista oli kulunut, sitä suurempia poikkeavuuksia mikrobistossa esiintyi.

– Yleisesti ottaen näyttää siltä, että suoliston mikrobiston toipuminen antibioottikuurista kestää yli vuoden. Jos lapsi joutuu ensimmäisinä elinvuosinaan toistuvasti antibioottikuureille, mikrobisto ei ehkä missään välissä ehdi täysin toipua, sanoo tutkija, FT Katri Korpela, jonka väitöskirjaprojektiin nyt julkaistu tutkimus sisältyy.

Makrolidien käyttö lisäsi suolen mikrobistossa sellaisia piirteitä, jotka on aiemmin yhdistetty lihavuuteen ja metabolisiin sairauksiin. Kahden ensimmäisen ikävuoden aikana useita makrolidikuureja saaneilla lapsilla lääkekuurien määrä olikin selvässä yhteydessä korkeampaan painoindeksiin.

Runsas makrolidien käyttö ensimmäisten kahden vuoden aikana oli myös yhteydessä kohonneeseen astmariskiin.

Makrolidit näyttävät myös edistävän antibioottiresistenssin kehittymistä, sillä makrolidejä käyttäneiden lasten suolistobakteereiden vastustuskyky näitä lääkkeitä kohtaan oli kohonnut.

– Penisilliinin tyyppisillä antibiooteilla näytti olevan selvästi vähäisempi vaikutus bakteeriston koostumukseen ja toimintaan kuin makrolideilla, Korpela toteaa.

Tulokset tukevat suositusta välttää makrolidejä ensisijaisena antibioottina ja ylipäätään rajoittaa antibioottien käyttö todelliseen tarpeeseen. – Antibiootteja ei tulisi käyttää itsestään rajoittuvien infektioiden hoitamiseen eikä koskaan vain ”varmuuden vuoksi”, tutkijat painottavat.

 

Lisätietoja:
Tutkija Katri Korpela
Helsingin yliopisto
Puh. on 02941 26389
Sähköposti: katri.korpela@helsinki.fi

Viite: Katri Korpela, Anne Salonen, Lauri J. Virta, Riina A. Kekkonen, Kristoffer Forslund, Peer Bork, Willem M. de Vos: Intestinal microbiome is related to lifetime antibiotic use in Finnish pre-school children. Nature Communications, 26 Jan 2016

Lue lisää aiheesta: Terveys