Valmistuville lääkäreille ensimmäistä kertaa valtakunnalliset osaamistavoitteet – yhteiset tavoitteet parantavat potilasturvallisuutta

Osaamistavoitteet parantavat valmistuvan lääkärin osaamista työelämässä ja potilashoidossa. Kaikki Suomen lääketieteelliset tiedekunnat ovat sitoutuneet yhteisiin valmistuvan lääkärin osaamistavoitteisiin.

Kaikille Suomen lääketieteellisille tiedekunnille ja tiedekunnista valmistuville lääkäreille on nyt ensimmäistä kertaa määritelty yhteiset osaamistavoitteet. Yhteensä 139 osaamistavoitetta tulevat jatkossa ohjaamaan valmistuvien lääkäreiden osaamista ja myös opetuksen sisältöä.

Osaamis- tai koulutustavoitteet tehtiin aikaisemmin tiedekuntakohtaisesti, ja ne ovat eronneet toisistaan merkittävästi.

– Määrittelimme nyt yhteiset osaamistavoitteet, jotta tiedekunnilla olisi yhteinen näkemys työhön valmistuvan lääkärin taidoista, asenteista ja roolista ja siitä, kuinka lääkäri on koulutettu ja mitä hänen pitää osata valmistuessaan. Suomi on pieni maa, jossa lääkärityövoima liikkuu vapaasti. Sekä potilasturvallisuuden että palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta on hyödyllistä, että valmistuvien lääkäreiden osaaminen on yhteneväistä, kertoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelman johtaja ja kliininen opettaja Jussi Merenmies.

– Aloite ja suositus kansallisten suomalaisen lääkärin osaamistavoitteiden määrittämiselle tulivat kansallisen arviointikeskuksen (KARVI) toteuttamasta lääketieteen peruskoulutuksen arvioinnista. Yhtenäiset tavoitteet ovat käytössä useissa eri maissa, ja Suomessa osaamistavoitteet työstettiin laaja-alaisessa valtakunnallisessa työryhmässä. Yhtenäiset osaamistavoitteet tuovat uutta ryhtiä ja linjakkuutta suomalaisen lääkärikoulutuksen kehittämiseen, toteaa Oulun yliopiston lääketieteen tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö, professori Petri Kulmala.

Uudet osaamistavoitteet korostavat potilasturvallisuutta

Yhteinen osaamistavoitteiden kehittäminen tiedekuntien ja sidosryhmien kanssa alkoi alkuvuodesta 2019. Lopulliset tavoitteet lyötiin lukkoon keväällä 2020.

Osaamistavoitteiden päätavoitteet on jaoteltu kolmeen eri luokkaan: ammatilliset arvot ja toiminta, ammatilliset taidot ja ammatilliset tiedot. Nämä pääluokat jakaantuvat alaluokiksi, joiden alle on kirjattu yksittäiset osaamistavoitteet. Samanlaista jakoa on käytetty esimerkiksi Isossa-Britanniassa.

Yliopistot ovat autonomisia ja vastaavat omasta koulutuksestaan, joten yhteiset osaamistavoitteet tuovat mahdollisuuden viedä lääketieteellisten tiedekuntien opintosuunnitelmia ja opetuksen sisältöä samaan suuntaan.

– Uudet osaamistavoitteet korostavat potilasturvallisuutta, jota on viime aikoina painotettu terveydenhuollossa yhä enemmän. Jos tavoitteet toteutuvat, lääkäreiden osaamistaidot paranevat useilla eri osa-alueilla, mikä lisää potilasturvallisuuden lisäksi myös esimerkiksi lääketurvallisuutta, Jussi Merenmies sanoo.

– Aiemmat opintojaksokohtaiset osaamistavoitteet ovat painottuneet erikoisalojen substanssiosaamiseen. Lääkäriksi valmistuva tarvitsee kuitenkin paljon yleisiä valmiuksia esimerkiksi tiedonhakuun, moniammatillisuuteen, haavoittuvien ryhmien tunnistamiseen ja terveyspalvelujen saatavuuteen. Yhteiset osaamistavoitteet edistävät näiden teemojen huomioimista koulutusohjelmissa ja luovat paremman pohjan jatkuvalle oppimiselle myös perustutkinnon suorittamisen jälkeen, kommentoi Itä-Suomen yliopiston lääketieteen koulutusohjelmavastaava, professori Jarmo Jääskeläinen.

Opetussuunnitelma apuna arvioinnissa

Osaamistavoitteiden toteutumista, niiden käytettävyyttä ja päivitystarpeita arvioidaan jatkossa tiedekuntien välisen yhteistyön avulla.

Tärkeänä tehtävänä on opetustavoitteiden ja toteutuneiden käytäntöjen välinen seuranta, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi opetussuunnitelman kartoittamiseen tarkoitetun työkalun avulla.

Sillä opetussuunnitelmat tehdään pitkällä tähtäimellä, opetussuunnitelman muutokset tapahtuvat tavallisesti hitaasti. Jatkossa työkalun avulla saadaan pitkälläkin aikavälillä selville, miten ja millä tasolla osaamistavoitteet todellisuudessa toteutuvat yliopistoissa ympäri maata.

Tavoitteiden työstämisessä ovat olleet mukana kaikki Suomen lääketieteelliset tiedekunnat ja lukuisien sidosryhmien edustajat. Sidosryhmiin kuuluivat palvelujärjestelmän, lääkärijärjestöjen, opiskelijoiden, nuorten lääkäreiden ja potilasjärjestöjen edustajat. Tavoitteiden muoto ja sisältö perustuvat laajan asiantuntijaraadin tuloksena syntyneeseen konsensukseen. Osaamistavoitteet on hyväksytty lääketieteellisten tiedekuntien dekaanien kokouksessa 3. kesäkuuta 2020. Valtakunnalliset valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet löydät kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja:

Jussi Merenmies, lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelman vastaava ja kliininen opettaja, Helsingin yliopisto
Puh. 050 448 89 00
jussi.merenmies@helsinki.fi

Petri Kulmala, lääketieteen tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö ja professori, Oulun yliopisto
Puh. 050 564 7533
petri.kulmala@oulu.fi

Jarmo Jääskeläinen, lääketieteen koulutusohjelmavastaava ja professori, Itä-Suomen yliopisto
Puh. 044 717 4716
jarmo.jaaskelainen@uef.fi