Uutta tietoa perimän osuudesta alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden syntyyn

Suomalaistutkijat tunnistivat perinnöllisen variaation, joka näyttää vaikuttavan äidin alkoholinkäytöstä aiheutuviin sikiövaurioihin. Löydetty variaatio selventää perimän osuutta alkoholivaurioiden synnyssä ja voi olla hyödyksi vaurioiden diagnostiikassa.
Nina Kaminen-Ahola ja Heidi Marjonen

Heidi Marjonen ja Nina Kaminen-Ahola tarkastelevat maljoja, joilla kloonataan bakteereita epigeneettisten merkkien eli DNA-juosteeseen sitoutuvien metyyliryhmien tarkasteluun. 

Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten raskaudenaikainen alkoholialtistus vaikuttaa kasvua sääteleviin geeneihin istukassa ja  vastasyntyneiden lasten kokoon. Tutkijat havaitsivat alkoholin vaikuttavan geenien toimintaa säätelevien epigeneettisten merkkien määrään sekä lapsen pään kokoon sen mukaan, minkä perinnöllisen variaation lapsi on vanhemmiltaan perinyt.

Epigeneettisiksi merkeiksi kutsutaan DNA-ketjuun sitoutuvia molekyylejä, jotka vaikuttavat geenien toimintaan ja siten myös proteiinien syntyyn.

Tutkimusmateriaalina oli 39 alkoholille altistunutta ja sata verrokki-istukkaa; istukat saatiin Helsingin yliopistollisen sairaalaan synnyttämään tulleilta äideiltä, jotka olivat antaneet suostumuksensa tutkimukseen. 

Perimän ja ympäristön vuoropuhelua

FASD_näytteiden tutkimista

Istukkakudosnäytteitä säilytetään -80 asteen pakkasessa. Pauliina Auvinen ja Nina Kaminen-Ahola valitsevat tutkittavia näytteitä.

Alkoholialtistuksen tiedetään aiheuttavan hermostollisten vaurioiden ja elimellisten epämuodostumien lisäksi pienikasvuisuutta, joten tarkastelun kohteeksi valittiin vierekkäiset geenit, jotka yhdessä vaikuttavat istukan ja sikiön kasvuun: insuliinin kaltainen kasvutekijä 2 (IGF2) ja H19.

Näiden geenien toimintaa säätelevässä alueessa esiintyy suomalaisessa väestössä yleinen variaatio, jonka on huomattu liittyvän DNA -ketjulla ”istuvien” epigeneettisten säätelymerkkien määriin.

Tutkijat tarkastelivat tätä sikiön kehityksen kannalta tärkeää genomin aluetta uudella tavalla:

– Tarkastelimme alkoholin aiheuttamia muutoksia jakamalla istukat ryhmiin sen mukaan, mitkä variaatiot lapset olivat vanhemmiltaan perineet ja havaitsimme, että alkoholi vaikutti eri tavoin eri ryhmien epigeneettisiin merkkeihin, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.

– Löytö johdatti meidät tutkimaan mahdollisia variaatioon liittyviä eroja myös geenien toiminnassa sekä lasten syntymämitoissa. Huomasimme, että kasvua rajoittavan H19-geenin toiminta oli osassa alkoholille altistuneista ryhmistä merkittävästi lisääntynyt verrattuna kasvua lisäävän IGF2-geenin toimintaan.

Alkoholivaurio ei aina näy pään ympärysmitassa

Vastasyntyneiden lasten syntymämittojen vertailussa käytettiin apuna uusia suomalaisia kasvukäyriä. Alkoholialtistuksen tiedetään vaikuttavan erityisesti pään kasvuun, joten normaalia pienempää päänympärystä pidetään merkkinä alkoholivaurioista. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että alkoholille altistuneiden vastasyntyneiden päänympärykset poikkesivat merkittävästi toisistaan riippuen vanhemmilta perityistä variaatioista.

– Emme tiedä vielä onko löytämällämme variaatiolla yhteyttä alkoholialtistuksen aiheuttamiin hermoston kehityksen häiriöihin. Löytömme voi kuitenkin selittää aiemmat tutkimustulokset, joissa alkoholille altistuneiden lasten pään koko poikkeaa aivojen koosta sekä kognitiivisista kyvyistä verrokkeja enemmän. Tämä viittaisi siihen, että alkoholi vaurioittaisi aivoja kaikissa genotyypeissä, mutta tämä ei näy aina lapsen päänympäryksessä, Kaminen-Ahola sanoo. 

Tutkimus on julkaistu avoimesti luettavassa Human Reproduction Openissa.

 

Lisätietoja:
Dosentti Nina Kaminen-Ahola, Helsingin yliopisto
Sähköposti: nina.kaminen@helsinki.fi

Tutkimusryhmän kotisivut: http://environmental-epigenetics.helsinki.fi

 

Lue lisää aiheesta: Terveys