Ulosteensiirto helpottaa ripuliongelmaa

Suolistomikrobiston möyrintä ei ole aina naurun asia. Uusimpia keinoja hoitaa antibioottiripulia on siirtää ulostetta terveeltä sairaalle. Menetelmä saattaa auttaa myös lievempien mahatautien hoidossa.

TEKSTI TAIJA PIETILÄ

ARTIKKELI / Y/08/15 // Suolistoamme asuttaa lähinnä bakteereista koostuva mikrobiyhteisö, jonka tasapaino järkkyy toisinaan taudin iskiessä. Joskus sairaus paranee omia aikojaan, eikä mikrobisto siitä suuremmalti kärsi, mutta toisinaan vaaditaan järeämpia keinoja hätiin.

Useimmiten antibiootit nujertavat taudinaiheuttajan, mutta samalla ne tappavat ison määrän hyödyllisiä bakteereja. Epätasapaino voi johtaa antibioottiripuliin, jonka tärkein tunnistettu aiheuttaja on Clostridium difficile. Ensisijaisena hoitona C. difficile -infektiossa käytetään antibiootteja.

Usein bakteeri kuitenkin selviää kuurista: uusiutumisriski ensimmäisen antibioottihoidon jälkeen on noin 20 prosenttia, toisen uusiutumisen jälkeen 40 prosenttia ja kolmannen uusiutumisen jälkeen yli 60 prosenttia. Tehokkaita mutta haitattomia antibiootteja on tarjolla vähän. Siksi Suomessakin on viime aikoina kokeiltu ulosteensiirtoa C. difficile -infektion hoitomuotona.

Ulosteensiirrolla pyritään palauttamaan potilaan häiriintynyt mikrobiyhteisö normaaliin tilaan. Terveeltä luovuttajalta saatu uloste valmistetaan liuokseksi, joka ruiskutetaan potilaan paksusuoleen tähystyksessä.

Hoito on toistaiseksi käytössä vain vaikeissa C. difficile -antibioottiripulitapauksissa. Ulosteensiirto estää C. difficile -infektion uusiutumista yli 90 prosentilla potilaista. Menetelmä saattaa toimia myös lievempien vatsatautien hoitamisessa.

LUPAAVA KEINO / Miten ulostesiirre vaikuttaa potilaan suolistossa? Mitkä bakteerilajit pystyvät häätämään C. difficile -bakteerin antibiootteja tehokkaammin? Akatemiatutkija Reetta Satokarin ryhmä selvittää näitä kysymyksiä sekä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä että lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Tutkimusryhmä kerää ulostenäytteitä luovuttajilta ja potilailta ennen ja jälkeen ulosteensiirron. Yhteistyökumppaneina toimivat gastroenterologi Perttu Arkkila ja infektiolääkäri Eero Mattila Hyksistä.

Mikrobistotutkimukseen on osallistunut 14 potilasta, joilla vaikea C. difficile -infektio on uusiutunut toistuvasta antibioottihoidosta huolimatta. Potilaat saivat ulostesiirteen tarkoin valitulta luovuttajalta ja osallistuivat pitkäaikaisseurantaan. 

Satokarin yhteistyökumppanina mikrobistoanalyyseissä on maineikas akatemiaprofessori Willem de Vos, joka toimii sekä Helsingin yliopistossa että Wageningenin yliopistossa Alankomaissa. Ulosteensiirto on erittäin lupaava hoitomuoto, tutkijat vakuuttavat.

— Tutkimukseen osallistuneista neljästätoista potilaasta kolmetoista pääsi eroon C. difficile -bakteerista yhden siirteen jälkeen, ja viimeinenkin potilas parantui toisen siirteen ansiosta, Reetta Satokari kertoo.

AVAINLAJIEN JAHTI / Seuraavaksi tutkijat perehtyvät siihen, miten mikrobiyhteisö on muuntunut luovutuksen jälkeen.

— On mielenkiintoista nähdä, voidaanko löytää tiettyjä bakteerilajeja C. difficile -infektion häätöön. Nämä avainlajit voisivat auttaa meitä ymmärtämään, miten koostaa tehokkaita bakteeriterapiaan perustuvia hoitoja antibioottiripuliin.

Jo aiemmin on havaittu, että C. difficile -infektio muuttaa mikrobiston lajikirjoa verrattuna terveisiin. Tämä vinoutunut mikrobiyhteisö pystytään palauttamaan normaaliksi ulostesiirron avulla.

― Se tiedetään, että ulosteensiirron jälkeen potilaan mikrobisto alkaa muistuttaa luovuttajan mikrobistoa. Pitkäaikaisseuranta on osoittanut, että mikrobistomuutokset myös pysyvät ainakin vuoden ajan.

KUKA SUO OMASTAAN? / Aiemmin ulostesiirteiden logistiikassa riitti pohdittavaa. Miten saada tuore siirre luovuttajalta potilaalle mahdollisimman nopeasti, jos hoitopäätös tehdään nopealla aikataululla?

— Aiemmin käytimme ulostesiirteinä aina edellisenä iltana tai samana päivänä luovutettua ulostetta, joka tuotiin Meilahteen kylmäkuljetuksena. Nyt käytämme pakastettuja siirteitä, jotka toimivat yhtä hyvin kuin tuoreet. Yli 90 prosenttia potilaista pääsee eroon C. difficile -bakteerista tällä hoidolla.  

Luovuttaja on useimmiten lähiomainen tai saman kotitalouden jäsen, mutta meneillään oleviin tutkimuksiin osallistuu vakioluovutta-

jien rinki. Tämä on helpottanut siirteiden hankkimista ja auttaa tulosten vertailuvaiheessa.

— Toivomme, että jatkossa voisimme hoitomuotona käyttää ulosteen sijasta erilaisia bakteeriyhdistelmiä, Satokari toteaa.

Bakteeriyhdistelmät olisi mahdollista tuottaa kapseleiksi, jolloin hoito olisi helpommin saatavilla.

BAKTEERICOCKTAIL / Suolistomikrobiston muutokset ovat yhteydessä moneen muuhunkin tautiin kuin C. difficile -infektioon, esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymään.

— Eräällä potilaalla oli C. difficile -infektion lisäksi diagnosoitu tulehduksellinen suolistosairaus. Ulosteensiirron jälkeen potilas pääsi eroon C. difficile -bakteerista, Satokari kertoo.

— Tämän lisäksi potilaan perussairauteen liittyvät oireet vähenivät.

Satokarin ja Hyksin uudessa tutkimuksessa selvitetään ulosteensiirron tehoa haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa.

Tulevaisuudessa ulosteensiirtoa käytetään luultavasti laajemmin kuin nyt — varsinkin jos potilaalle voidaan sekoittaa kohdennettu bakteericocktail, jonka voisi niellä kapselin muodossa. Lääke lienee useimmille ulostelainaa mieluisampi ratkaisu. //

 

TEKSTI TUOMO TAMMINEN

Alkaako Parkinson suolistosta?

Vapina, jäykkyys ja tasapainovaikeudet ilmaantuvat yleensä vasta Parkinsonin taudin edettyä jo jonkin aikaa. Varhaisista oireista tärkeimpiä on idiopaattinen eli selittämätön ummetus. Se vaivaa jopa 60 prosenttia Parkinson-potilaista.

— Päätimme tutkia, eroaako Parkinsonin tautia sairastavien mikrobisto terveiden ihmisten mikrobistosta, laboratorionjohtaja Petri Auvinen Biotekniikan instituutista kertoo.

Hypoteesi sai selvän vahvistuksen: esimerkiksi Prevotellaceae-suvun bakteereita oli Parkinson-potilaiden suolistossa liki 80 prosenttia vähemmän kuin terveiden ihmisten verrokkiryhmällä.

— Mikrobiston ja Parkinsonin taudin välillä on korrelaatio. Nyt pyrimme selvittämään syy-yhteyksiä.

Jos mikrobisto osoittautuu syypääksi taudin puhkeamiseen, ruokavalion tai ulosteensiirron avulla taudin kehittymistä voisi ehkä hidastaa tai sen eteneminen pysäyttää.

Tosin ensin tutkimus täytyy toistaa sekä samoilla ihmisjoukoilla että muilla väestöryhmillä muualla maailmassa, Auvinen muistuttaa.

— Meillä on valtavasti näytteitä pakkasessa odottamassa, kunhan vain joku antaisi rahat tutkia niitä, tutkija vinkkaa.

Parkinsonia sairastaa noin 14 000 suomalaista, maailmalla potilaita on miljoonia. Yksi kuuluisimmista on näyttelijä Michael J. Fox, jonka säätiö oli merkittävä rahoittaja Auvisen ja erikoislääkäri Filip Scheperjansin tutkimuksessa.

 

TEKSTI TUOMO TAMMINEN

Bakteerien laatima ruokalista

Sama ruoka vaikuttaa eri ihmisissä eri tavalla. Yksi lihoo, toiselle tulee ilmavaivoja, kolmannen kolesteroliarvot kohoavat.

— Selittäjää on pitkään etsitty ihmisen geeneistä, mutta uusi näkökulma on huomioida suolistomikrobit, jotka osallistuvat keskeisesti ruoansulatukseen, kertoo dosentti Anne Salonen lääketieteellisen tiedekunnan immunobiologian tutkimusohjelmasta.

Salonen kollegoineen tutki viime vuonna, miten runsaskuituiseen ruokavalioon siirtyminen vaikuttaa koehenkilöiden kolesteroliarvoon ja suolistomikrobeihin. Aiemmin oli havaittu, että toisilla kolesterolitaso laski, kuten toivottiin, mutta toisilla se pysyi ennallaan. Kolesterolitasoaan madaltaneita yhdisti Clostridium sphenoides -bakteerin runsaus suolistossa.

Paraikaa Salonen tutkii metaboliseen oireyhtymään liittyvien bakteeristomuutosten ohella paksusuolessa fermentoituvia hiilihydraatteja, FODMAPeja. Niiden on todettu aiheuttavan oireita monelle ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville.

— Jos voimme tunnistaa bakteerit, jotka yhdistävät FODMAPien välttämisestä hyötyviä ihmisiä, potilaalta voisi ottaa ulostenäytteen heti diagnoosin yhteydessä.

Näin hän voisi oitis aloittaa turvallisen ruokavalion.

— Nyt potilas saattaa joutua diagnoosin saatuaan kokeilemaan monen vuoden ajan, mitkä ruoat sopivat ja mitkä eivät, Salonen toteaa.

Lue lisää aiheesta: Terveys