Ulosteensiirron parantava vaikutus on hyvin pysyvä

Ulosteensiirto muuttaa potilaan suolistomikrobiston hyvin samankaltaiseksi kuin luovuttajan mikrobisto, ja tämä muutos on myös hyvin pysyvä. Ulosteensiirto myös vähentää mikrobiston antibioottiresistenssigeenien määrää.

Helsingin yliopiston ja yliopistollisen sairaalan tutkimuksessa tehtiin tarkka suolistomikrobiston kartoitus 14 potilaalle, jotka hoidettiin ulosteensiirrolla. Potilaat sairastivat Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamaa niin sanottua antibioottiripulia, johon lääkehoito ei ollut tehonnut. Ulosteensiirron jälkeen potilaiden mikrobistoa seurattiin vuoden ajan.

Tutkijat havaitsivat, että potilaiden suoliston mikrobisto muuttui siirron jälkeen hyvin samanlaiseksi kuin luovuttajalla, ja mikrobiston koostumus pysyi vakaana koko seuranta-ajan.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että suolistomikrobistoa on mahdollista muuttaa melko pysyvästi. Tämä avaa mahdollisuuksia käyttää tätä hoitomuotoa muihinkin sairauksiin, joissa on havaittu suolistomikrobiston epätasapaino, sanoo akatemiatutkija Reetta Satokari Helsingin yliopistosta.

Tutkijat halusivat myös tietää, mitkä nimenomaiset bakteerit suolistomikrobien valtavasta joukosta ovat niitä, jotka ovat ratkaisevia hoidon tehokkuuden kannalta: tämän selvittämiseksi he tutkivat samoilta luovuttajilta kaikille potilaille siirtyneitä bakteereita. Jatkotutkimuksessa lupaavia ehdokkaita ryhdytään eristämään tulevaisuuden bakteerihoitoja varten.

– Tavoitteena on siis bakteericocktail, jolla olisi sama teho kuin ulosteensiirrolla, tohtoritutkija Jonna Jalanka täsmentää.

Satokarin ryhmällä on meneillään myös mielenkiintoinen tutkimus, jossa selvitetään ulosteensiirron vaikutusta potilaiden mikrobiston antibioottiresistenssiin. Ryhmä julkaisi vähän aikaa sitten tutkimuksen, jossa he osoittivat, että ulosteensiirto vähentää mikrobiston antibioottiresistenssigeenien määrää.

– Tämä on hyvin tärkeä löydös, koska antibioottiresistenssi on suuri ongelma ja resistenttejä bakteerikantoja majailee hyvin paljon juuri suolistossa, Satokari sanoo.

KENELLE JA KENELTÄ?

Ulosteensiirto on jo vakiintunut hoito vaikeaa antibioottiripulia sairastaville potilaille, joiden sairauteen lääkehoito ei ole purrut. Hoito on hyvin tehokas, sillä yli 90 prosenttia näistä potilaista paranee.

– Hoitoa annetaan Suomessa kaikissa yliopistosairaaloissa ja useimmissa keskussairaaloissa. Meillä Meilahdessa ulosteensiirtoja tehdään nykyään lähes joka viikko, kertoo osastonylilääkäri Perttu Arkkila HUS:n endoskopiayksiköstä.

Parhaillaan on meneillään kliininen tutkimus, jossa selvitetään ulosteensiirron tehoa myös ärtyvän suolen oireyhtymässä ja haavaisessa paksusuolitulehduksessa. Arkkila kertoo, että potilaat ovat hyvin halukkaita osallistumaan tutkimukseen. – He ovat kärsineet sairaudestaan pitkään eikä tehokasta hoitoa ole löytynyt, joten he lähtevät todella mielellään mukaan.

Luovuttajaksi soveltuu perusterve, normaalipainoinen henkilö joka ei ole syönyt antibiootteja kuluneen puolen vuoden aikana. Jokainen luovuttaja tutkitaan ensin hyvin tarkasti mahdollisten piilevien sairauksien varalta.

Satokarin ryhmän ja yliopistosairaalan kliinikoiden yhteistyön tuloksena Meilahdessa on käytössä ainutlaatuinen ”ulostepankki”, jossa säilytetään valmiiksi testattuja siirteitä. – Tätä kansainväliset kollegat meiltä suorastaan kadehtivat, Satokari naurahtaa. – Tavoitteena on nyt jalkauttaa hyviksi havaitut menetelmät – vakituiset luovuttajat ja pakastesiirteiden käyttö – myös muihin Suomen sairaaloihin. Olen juuri saanut tähän tarkoitukseen myös Suomen Akatemian kärkihankerahoituksen.

MIKROBIT VALLAN KAHVASSA

Suolistomikrobiston merkitys ihmisen terveydelle on vasta alkanut avautua tutkijoille. Eri puolilla maailmaa tutkitaan nyt kiihkeästi mikrobiston yhteyttä moniin eri sairauksiin ja muun muassa ylipainoon.

– Tämä on todella kuuma tutkimusala tällä hetkellä, Satokari toteaa.

Lisätietoja:
Akatemiatutkija Reetta Satokari
Sähköposti: reetta.satokari@helsinki.fi

Reference:
Jalanka J, Mattila E, Jouhten H, Hartman J, de Vos WM, Arkkila P, Satokari R. (2016) Long-term effects on luminal and mucosal microbiota and therapeutic core in faecal microbiota transplantation for recurrent Clostridium difficile infection. BMC Medicine, 11 Oct 2016 (online) DOI 10.1186/s12916-016-0698-z

Jouhten H, Mattila E, Arkkila P, Satokari R (2016) Reduction of Antibiotic Resistance Genes in Intestinal Microbiota of Patients With Recurrent Clostridium difficile Infection After Fecal Microbiota Transplantation. Clin Infect Dis. 2016 Sep 1;63(5):710-1. doi: 10.1093/cid/ciw390

Satokari R, Mattila E, Kainulainen V, Arkkila PE. (2015) Simple faecal preparation and efficacy of frozen inoculum in faecal microbiota transplantation for recurrent Clostridium difficile infection--an observational cohort study. Aliment Pharmacol Ther. 2015 Jan;41(1):46-53. doi: 10.1111/apt.13009

 

Lue lisää aiheesta: Terveys