Ulkomaalaistaustaisen väestön sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seurantaa ja ehkäisyä tehostettava

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden yleisyydessä on merkittäviä eroja ulkomaalaistaustaisten ryhmien ja koko Suomen väestön välillä, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.

TtM Natalia Skogberg tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä Suomen venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä.

Tutkitut riskitekijät, kuten lihavuus, tupakointi, tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, vaikuttavat myös muiden kansantautien ja kroonisten sairauksien, kuten syöpien ja muistisairauksien, esiintyvyyteen.

Erityisen merkittäviä eroja koko Suomen väestöön verrattuna löytyi somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä – heillä tyypin 2 diabetes oli koko väestöä yleisempää. Lisäksi lihavuus oli yleistä somalialais- ja kurditaustaisilla naisilla.

Venäläistaustaisten riskitekijät sen sijaan olivat melko samanlaisia kuin koko Suomen väestöllä. Kuitenkin somalialaistaustaisia miehiä lukuun ottamatta, vähintään kolmen metabolisen riskitekijän samanaikainen esiintyvyys oli yleisempää ulkomaalaistaustaisella väestöllä kuin tutkimuspaikkakuntien koko väestössä.

– Ulkomaalaistaustaisen väestön sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden seuranta tulisi integroida selkeämmin osaksi koko väestön terveydenseurantaa, Skogberg toteaa.

– On tarpeen arvioida, kuinka tarkasti tällä hetkellä yleisesti käytetyt sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskilaskurit ennustavat myös ulkomaalaistaustaisen väestön sairastumisriskiä.

Geeniperimän lisäksi ympäristö- ja elämäntapatekijöillä on merkittävä vaikutus sairauksien syntyyn. Ulkomaalaistaustaisen väestön altistukset ennen maahanmuuttoa, maahanmuuton aikana ja sen jälkeenkin voivat poiketa Suomessa syntyneen väestön altistuksista.

Maahanmuuttajien terveyserot

Huomio tyypin 2 diabeteksen ja lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon

Aiempaa väestötutkimustietoa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden yleisyydestä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttajaväestön keskuudessa on hyvin niukasti, vaikka ne ovat merkittäviä väestöryhmiä Suomen lisäksi monessa muussakin kehittyneessä maassa.

Skogbergin tutkimuksen perusteella terveydenedistämistoimissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn somalialais- ja kurditaustaisilla sekä näihin väestöryhmiin kuuluvien naisten lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon.

Lisäksi jatkotutkimuksissa tulisi tarkastella myös muiden kuin elämäntapatekijöiden yhteyttä havaittuihin eroihin sydän- ja verisuonitautien esiintyvyydessä tutkituissa väestöryhmissä. Tällaisia ovat esimerkiksi maahanmuuttoon, psykososiaaliseen hyvinvointiin, mielenterveyteen ja mahdollisiin syrjintäkokemuksiin liittyvät tekijät.

Skogbergin väitöskirjatutkimus koostuu neljästä osatyöstä, joissa hyödynnetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (Maamu) aineistoa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2010–2012 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Vaasassa. Vertailuryhmänä olivat tutkimuspaikkakuntien koko väestöä edustavat Terveys 2011 -tutkimukseen osallistuneet henkilöt.

TtM Natalia Skogberg väittelee 1.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Cardiovascular risk factors among Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland" (Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä Suomessa). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum 1, sali 3, Haartmaninkatu 8, Helsinki.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun väitöskirjasarja. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Natalia Skogberg, natalia.skogberg@thl.fi