Useissa aiemmissa tutkimuksissa luokkahuoneista on etsitty toksisuutta aiheuttavaa ainetta ja verrattu löydöksiä sairastuneiden oireisiin. Niissä ei kuitenkaan ole löydetty yhteyttä oireiden ja myrkyllisyyden välillä.
– Oireita aiheuttavia mikrobeja tunnetaan sisäilmasta lähes 200. Ne eivät kuitenkaan pääsääntöisesti lisäänny ihmisen elimistössä, joten potilaista ei löydy sairauden aiheuttaneita mikrobeja, kertoo tutkimusta johtanut mikrobiologi Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta.
Nyt tutkijat eivät tyytyneet etsimään luokkahuoneen epäpuhtauksia, vaan ilman ja pintojen toksisuutta mitattiin tarkastelemalla testisolujen reagointia. Tarkoitukseen valjastettiin sian siittiöt, joita käytetään muun muassa elintarvike- ja lääkeainetutkimuksissa aistimaan haitallisia aineita.
Moni myrkyllinen luokka jäi tutkimuksen ulkopuolelle
Tutkimusta varten muodostettiin kaksi tutkijaryhmää, joista toinen keräsi näytteitä luokkahuoneista ja toinen opettajien terveystietoja. Aineisto kerättiin saman kuukauden aikana muiden häiriötekijöiden eliminoimiseksi ja data yhdistettiin vasta, kun molempien ryhmien tulokset oli analysoitu.
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 400 opettajaa 15 eri-ikäisestä helsinkiläisestä koulusta. Opettajien oireiden ja luokkahuoneiden toksisuuden yhteyden varmistamiseksi aineistoon kelpuutettiin kuitenkin ainoastaan opettajat, jotka olivat työskennelleet luokkatilassa vähintään vuoden.
Lopulliseen tutkimukseen valikoitui 232 luokkahuonetta ja niiden opettajat. Keskimäärin tutkittavat olivat opettaneet luokassa kuusi vuotta.
– Moni myrkyllisen näytteen antanut tila tipahti tutkimuksesta siksi, että opettajat olivat vaihtuneet luokassa tiheään tahtiin, jopa useasti lukuvuodessa. Emme olisi voineet yhdistää opettajan oireita juuri kyseiseen luokkatilaan, Salkinoja-Salonen tarkentaa.
”Laitonta ja moraalitonta”
Opettajilta kirjattiin 136 oiretta ja 50 sairautta. Näytteiden toksisuuden myötä opettajilla yleistyivät muun muassa kipu, silmä- ja niveloireet, sairauden tunne sekä yskä ja neurologiset oireet.
Diagnosoitua astmaa ja hengitysvaikeuksia raportoitiin 2-3 kertaa yleisemmin kouluista, joissa näytteistä myrkyllisiä oli yli kolmannes verrattuna kouluihin, joissa myrkyllisten näytteiden määrä jäi alle viidennekseen.
Salkinoja-Saloselle tärkeintä on ollut kehittää mittareita, joilla ongelmat havaittaisiin ennen oireita.
– Nyt käytämme kouluissa ja päiväkodeissa lapsia ja henkilökuntaa sisäilman mittareina. Se on laitonta ja moraalitonta. Jatkossa ongelmien ilmaisemiseksi tulisi riittää toksisuuden mittaaminen.
Lisätiedot
Mirja Salkinoja-Salonen
Professori emerita
Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos
mirja.salkinoja-salonen@helsinki.fi
040 573 9049