Terveydentila jakaa suomalaiset eri kasteihin

Koulutetut ja varakkaat ovat Suomessa paljon terveempiä kuin köyhät duunarit. Naiset voivat paremmin kuin miehet. Terveyserot ovat länsimaiden suurimmat.

– Olemme tasa-arvoisia hyvinvointivaltion kansalaisia. Pohjoismaissa on kuitenkin Länsi-Euroopan suurimmat sosioekonomiset terveyserot ja Suomessa aivan erityisen suuret, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden yliopistonlehtori Karri Silventoinen sanoo.

Toiset käyvät työterveyshuollossa, toiset käyttävät julkisia palveluja. Tutkijat eivät kuitenkaan usko, että terveyserot johtuisivat hoitosysteemistä.

– Hoito alkaa usein vasta silloin, kun ihmiset jo potevat, toteaa Helsingin yliopiston Hjelt-instituutin johtaja, professori Ossi Rahkonen.

Suurempaa kannatusta selittäviksi tekijöiksi saavat ruoka ja elämäntavat. Suomalaiset ja ruotsalaiset köyhät syövät voita ja makkaraa, eteläeurooppalaiset oliiviöljyä ja kasvisrisottoa.

Köyhä nainen, rikas mies

Alkoholin ja tupakan hinnan nostaminen on ollut perinteinen tapa yrittää kaventaa terveyseroja. Alkoholi lisääkin miesten ja naisten terveyseroja, jotka ovat osin suuremmat kuin sosioekonomiset terveyserot.

– Kun toimitusjohtajamies, diplomi-insinööri, kohtaa kaupassa ikätoverinsa, naiskassan, sosioekonominen ero näiden kahden välillä on iso. Mutta kassarouvan odotettavissa oleva elinikä on silti korkeampi kuin miesjohtajan, Silventoinen kuvaa.

Ravitsemukseen, stressiin ja alkoholikulttuuriin liittyvät seikat kumuloituvat ja tulevat miehillä esiin viisissä–kuusissakymmenissä.

Mitä tutkija tekisi?

Työpaikkaruokailun laajentaminen voi olla yksi keino kohentaa terveyden tasa-arvoa.

– Työpaikkaruokailu merkitsee terveellisempää ruokaa kuin baarin vaihtoehdot, Rahkonen arvioi.

Silventoinen satsaisi entistä terveellisempään ja herkullisempaan kouluruokaan.

– Se vaikuttaisi lasten tulevaan tapaan syödä, erityisesti pienituloisten perheiden tottumuksiin. Kieltäisin tuomasta koulualueelle karkkia ja limonadia.

Jos ihmisten vapaa-aika lisääntyy, niin ainakin osa suomalaisista harrastaa jatkossa enemmän liikuntaa, Rahkonen toteaa. Painonhallinta kiinnostaa.

– Ja on myös uutta nuorisoa, joka on ylpeä raittiudestaan ja savuttomuudestaan.

Jos ihminen ei tupakoi ennen 25 ikävuottaan, on tuiki harvinaista, että hän enää aloittaa.

Lue lisää terveyseroista ja niiden syistä 30.5. ilmestyvästä Yliopisto-lehdestä.

Lue lisää aiheesta: Terveys