Syövän syynä pidetään pääsääntöisesti joko elintapoja tai synnynnäistä alttiutta. Elintapatekijöiden konkreettisia vaikutuksia on yhä vaikea osoittaa tutkimuksen keinoin: viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet, että elintapatekijät, kuten ravinto ja liikunta, näyttävät vaikuttavan myös perinnöllisen syövän syntyyn.
Professori Päivi Peltomäki on nyt yhdessä professori Minna Nyströmin ja professori Jukka-Pekka Mecklinin kanssa käynnistämässä tutkimusta, jossa yhdistetään eri lähestymistapoja. Tutkimuksessa käytetään pitkään tunnettua periytyvää suolisyöpäalttiutta, Lynchin oireyhtymää, syövän syntymekanismien ja ehkäisyn mallina ja verrataan havaintoja niihin suolisyöpiin, joiden ajatellaan syntyvän ei-periytyvästi. Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt ”Perinnöllinen syöpä (Lynchin oireyhtymä) syövänkehityksen ja -ehkäisyn mallina” -hankkeelle 1,25 miljoonan euron rahoituksen.
Lynchin oireyhtymä on yleisin suolistosyöpä, ja sille altistavan geenivirheen kantajia on Suomessa noin 10 000 ja Euroopassa noin miljoona. Peltomäen, Nyströmin ja Mecklinin pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimustyön tuloksena Lynchin oireyhtymän geenivirheet tunnetaan nykyisin valtaosassa suomalaisista suvuista, samoin kuin altistavien, DNA:n pariutumisvirheitä korjaavien geenien toimintamekanismit.
– Tutkimustuloksilla on suora yhteys syövänehkäisyyn: kun kohonnut syöpäriski on tunnistettu, tilanteeseen puututaan ennen syövän kehittymistä, esimerkiksi poistamalla hyvänlaatuiset esiasteet tähystyksessä tai käyttämällä aspiriinia ennaltaehkäisevästi, Peltomäki huomauttaa.
Tutkimustyö on paljastanut, että Lynchin oireyhtymä ei ole vain geneettinen tauti, vaan se heijastaa myös epigeneettisen säätelyjärjestelmän häiriötä. Epigeneettinen säätely muodostaa yhdyssiteen perimän ja ympäristötekijöiden välillä ja säätelee geenien aktiivisuutta ilman, että perimäaineksen emäsjärjestys muuttuu.
Ihmisillä ja hiirillä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että runsaskalorinen ruokavalio on tärkeä suolen limakalvon toiminnan epigeneettiseen säätelyyn ja paksusuolisyövän riskiin vaikuttava tekijä. Myös immuunipuolustus, jonka voimakkuus vaihtelee eri henkilöillä, on tärkeä syövän synty- ja ennustetekijä, joka on kasvaimista mitattavissa.
– Tässä projektissa selvitämme, miksi alttius sairastua paksusuolisyöpään vaihtelee yksilöllisesti, mitkä ovat kasvaimen molekyyli- ja kudostason syntymekanismit ja miten kehittyminen syöväksi voidaan estää. Tutkimukseen liittyy myös syövän ehkäisytutkimus aspiriinin avulla, jossa Lynchin syndrooman avulla selvitetään optimaalista aspiriinin annosta syövän ehkäisyssä, Peltomäki kertoo.
Professori Mecklinin perustama valtakunnallinen perinnöllisen suolistosyövän tutkimus- ja seurantajärjestelmä (Lynchin syndrooman rekisteri) on koonnut tietoja suomalaisista perinnöllisen paksusuolisyövän suvuista jo 1980-luvulta lähtien ja vastaa sukujen diagnostisesta seulonnasta ja syövänehkäisystä. Periytyvästä suolisyövästä saatuja havaintoja verrataan Keski-Suomessa 2000 - 2010 leikattujen suolisyöpäpotilaiden aineistoon, josta on vastaavasti tehty laajoja syövän syntymekanismeihin liittyviä selvityksiä.
Professoritutkijoina hankkeessa ovat myös Ari Ristimäki (Helsingin yliopisto ja HUSLAB), joka tutkii tulehdusmekanismien osuutta syövässä sekä Sarianna Sipilä (Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskus), joka tutkii elintapatekijöiden vaikutuksia.
– Tieteellisten tavoitteiden ohella tällä tutkimuksella on tärkeä kansanterveydellinen päämäärä: tehostaa paksusuolisyövän ehkäisyä alttiuden varhaisen tunnistamisen ja omien elintapavalintojen kautta, Peltomäki sanoo.
Paksusuolisyöpä on yleisin molemmilla sukupuolilla esiintyvä syöpä. Perinnöllisen syövän tutkimus tarjoaa oikotien satunnaisen paksusuolisyövän parempaan ymmärtämiseen ja ehkäisyyn.
Lisätietoja:
Professori Päivi Peltomäki
Puh. 02941 25092
Sähköposti: paivi.peltomaki@helsinki.fi