Täsmäohjus pahanlaatuisten aivokasvainten hoitoon

Helsingin yliopistossa tehty tutkimus saattaa avata uusia mahdollisuuksia vaikeiden aivokasvainten hoitamiseksi.

Suomessa todetaan vuosittain noin 800 aivokasvainta, joista suunnilleen puolet on aivokudoksen glioomia. Glioomat kasvavat aivojen sisällä epätarkkarajaisesti hermosolujen seassa, mikä vaikeuttaa niiden leikkaushoitoa. Glioomasolut ovat myös usein vastustuskykyisiä käytössä oleville lääkkeille, ja leikkaushoidon jälkeen tauti usein uusiutuu ja muuttuu aggressiivisemmaksi. Aikuisilla potilailla gliooman ennuste on hyvin huono, ja gliooman vaikeimpaan muotoon, glioblastoomaan, sairastuneiden keskimääräinen elinikä diagnoosista on vain noin vuosi.

Helsingin yliopistossa tehty tutkimus saattaa avata uusia mahdollisuuksia näiden vaikeiden aivokasvainten hoitamiseksi. Dosentti Pirjo Laakkosen johtama tutkimusryhmä on löytänyt uuden peptidin, joka verenkiertoon ruiskutettuna hakeutuu ja kerääntyy hyvin tehokkaasti glioblastoomaan.

CooP-nimen saanut peptidi on valikoiva ja päämäärätietoinen; se ei hakeudu terveeseen aivokudokseen tai muihin kudoksiin, vaan ainoastaan pahanlaatuisiin glioomiin. Samalla peptidi toimii ikään kuin osoitelappuna. Sen mukana kasvaimeen voidaan lähettää muutakin, esimerkiksi radioaktiivista ainetta, joka mahdollistaa kasvaimen kuvantamisen, tai lääkeainetta kasvaimen tuhoamiseksi.

– Kun lääkeaine voidaan kohdentaa suoraan kasvaimeen, sen vaikutus on huomattavasti tehokkaampi ja toisaalta sivuvaikutuksia on vähemmän. Suoraan kasvaimeen kohdennetussa lääkehoidossa on kenties myös mahdollista käyttää pienempää lääkeannosta kuin kohdentamattomassa hoidossa. Tämä on merkittävä asia silloin kun joudutaan käyttämään hyvin kalliita lääkeaineita, Laakkonen sanoo.

Kuva: Värjätty glioblastoomanäyte. CooP-peptidiä sitova reseptori MDGI (punainen väri) ilmentyy sekä kasvaimen verisuonissa että syöpäsoluissa. Verisuonet näkyvät vihreinä.

Aivoista keskustellaan myös Tiedekulman Aivot-viikoilla koko kevään ajan, 30. huhtikuuta asti.