COVID-19-rokote- ja lääketutkimushaun hankkeisiin sai rahoitusta 15 Helsingin yliopiston tutkijaa. Suomen Akatemia myönsi rahoitusta yhteensä kymmenelle hankkeelle, joista kuusi on konsortioita. Näistä kolmea johdetaan Helsingin yliopistosta, ja jokainen kolmesta konsortiosta on saanut yli miljoonarahoituksen.
Konsortioiden lisäksi Suomen Akatemia rahoitti erillishankkeita, joista suurimman rahoituksen, yli 1,5 miljoonaa euroa, sai professori Anu Kanteleen johtama tutkimus. Helsingin yliopiston, HUSin ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun yhteyshankkeessa tutkitaan suojaavaa immuunivastetta koronavirusinfektiossa ja toipilasplasmahoidon mahdollisuuksia.
Suomen Akatemian nopeassa erityishaussa rahoitettiin korkeatasoisia hankkeita, joissa on jo käynnissä SARS-CoV-2-rokote- ja lääkekehitystutkimusta tai koronavirusrokotteiden ja koronaviruslääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimusta.
iCOIN: Hoitokeinoja muun muassa kloonauksen avulla
Professori Olli Vapalahden johtama iCOIN-konsortio kehittää tehokkaita lääkehoitoja, jotka vähentäisivät nopeasti koronavirustaudin vakavuutta ja kuolleisuutta maailmanlaajuisesti. Monitieteinen konsortio kehittää yhdessä VTT:n kanssa hoitokeinoja eri lähestymistapojen avulla: vasta-aineita esimerkiksi kloonataan taudista toipuneiden veren immuunisoluista, ja viruksen estäjiä seulotaan turvallisiksi havaituista lääkkeistä tutkimuksen avulla.
Molekyylitason rakennetutkimuksissa etsitään tietoa vasta-aineiden ja lääkkeiden sitoutumisesta viruksen rakenteisiin, minkä avulla voidaan suunnitella myös sitojia. Lisäksi konsortio kehittää eläinmalleja, joiden avulla voidaan tutkia estäjämolekyylejä.
FINCOVAC: Tavoitteena tehokas ja turvallinen rokote
Professori Kalle Sakselan johtama FINCOVAC-konsortio keskittyy pikaiseen rokotekehitykseen. Konsortion tavoitteena on kehittää turvallinen ja tehokas COVID-19-rokote, jonka teollinen valmistus olisi mahdollista Suomessa. Hanke perustuu Ad5-vektoriteknologiaan, jota on jo hyödynnetty syövän ja verisuonitautien geenihoitojen tutkimuksessa sekä potilasjoukkojen kliinisissä hoitokokeissa.
Immuunipuolustuksen käynnistävä rokoteaihio on jo tuotantovaiheessa, ja kesällä se on valmis testattavaksi koe-eläimillä. Rahoituksen avulla kehitetään ja testataan useampia rokoteaihioita, joista paras viedään rokotekehityksen ihmiskokeiden viimeisen vaiheen valmisteluun asti.
CoVIDD: Molekyylit modifioimaan viruksen lisääntymistä ihmisissä?
Akatemiatutkija Markku Varjosalon johtama CoVIDD-konsortio tutkii, miten koronaviruksen ja isäntäsolun proteiinien interaktioita voidaan hyödyntää lääkekehityksen perustana. Projektissa kolme ryhmää Helsingin yliopistosta yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ryhmän kanssa tutkii molekyylejä, jotka voivat modifioida viruksen lisääntymistä ihmisissä.
Konsortio käyttää monitieteistä lähestymistapaa testaamaan lääkeaineita, jotka on jo hyväksytty lääkeaineiksi. Hyväksyttyjen lääkeainemolekyylien käyttöönotto hoidossa on merkittävästi nopeampaa kuin kokonaan uusien molekyylien löytäminen. Tutkimus keskittyy ihmisen proteiineihin, joiden avulla voidaan välttää myös mahdolliset ongelmat lääkeaineiden tehossa, sillä viruksen omat proteiinit muuttuvat nopeasti epidemian kuluessa. Tutkimuksessa ihmisen proteiineja vastaan jo kehitettyjä lääkeaineita ja niiden yhdistelmiä testataan estämään viruksen monistumista.
Kaikki COVID-19-rokote- ja lääkekehitystutkimushaun rahoitettavat hankkeet