Runsas antibioottien käyttö lapsena muuttaa suun bakteerikantaa

24.8.2020
Tutkimuksessa eniten mikrobikantaan vaikutti atsitromysiini, jolla hoidetaan esimerkiksi keuhkoputkentulehdusta ja korvatulehduksia.

Ihmisen mikrobistolla on tärkeä rooli: se vaikuttaa kehomme ruoansulatukseen, erilaisten ravintoaineiden tuotantoon, vastustuskykyyn ja aineenvaihdunnan sekä immuunitoiminnan säätelyyn.

Mikrobilääkkeillä, eli antibiooteilla on totuttu hoitamaan tavallisia infektioita. Niillä on kuitenkin välittömiä vaikutuksia ihmisen mikrobikannan koostumukseen ja diversiteettiin, eli monimuotoisuuteen.

Valtakunnallinen Fin-HIT-tutkimus selvittää lasten ja nuorten terveyttä ja elintapoja. Tuoreimmassa Fin-HIT-tutkimuksessa tutkijat selvittivät antibioottien käytön vaikutuksia syljen mikrobiston monimuotoisuuteen ja koostumukseen nuorilla. Suurin osa aiemmista ihmisen mikrobien ja terveyden välisen yhteyden tutkimuksista on keskittynyt suoliston bakteerikannan tutkimiseen.

Tutkijat käyttivät aineistonaan yhteensä 808 satunnaisesti valitun nuoren tietoja Fin-HIT-tutkimusaineistosta. Antibioottien käyttöä tutkittiin Kelan lääkeostojen rekisteritietojen avulla.

Keskimäärin nuoret käyttivät 7,4 kertaa antibiootteja noin 12 elinvuotensa aikana. Yleisimmin ostetut mikrobilääkkeet olivat amoksilliini (43,7 prosenttia), atsitromysiini (24,9 prosenttia), amoksiini-klavulaanihappo (18,7 prosenttia) ja fenoksimetyylipenisilliini (6,8 prosenttia).

Tutkijat osoittivat, että jos antibiootteja käytetään runsaasti tai toistuvasti lapsuudessa, lääkkeet muuttavat syljen bakteerikantaa.

– Mikrobiston muutoksiin vaikutti se, olivatko nuoret käyttäneet paljon, jonkin verran vai vähän antibiootteja lapsuutensa aikana. Antibioottien vaikutukset syljen mikrobistoon vaihtelivat myös sukupuolen ja käytetyn lääkkeen mukaan, sanoo Sajan Raju, tutkijatohtori Helsingin yliopistosta.

Merkittävin muutoksen aiheuttaja atsistromysiini

Atsitromysiiniä käytetään lääkkeenä esimerkiksi keuhkoputkentulehdukseen, keuhkokuumeeseen ja korvatulehduksiin. Tutkimuksen mukaan jokainen lääkekerta atsitromysiiniä heikensi syljen mikrobiston monimuotoisuutta. Vaikutus oli vahvempi tytöillä kuin pojilla.

– Tulokset osoittavat, että meidän on syytä olla huolissamme runsaasta atsistromysiinin käytöstä, sillä lääke vaikutti tutkimuksessa kaikista antibiooteista eniten nuorten syljen bakteerikannan koostumukseen ja diversiteettiin, Raju sanoo.

Pojilla bakteerikantaa muokkasi tyttöjä vahvemmin amoksilliinin käyttö. Atsitromysiinin tapaan amoksilliini on yleinen lääke muun muassa välikorvantulehdukseen ja keuhkoputkentulehdukseen. Amoksilliinin ja amoksiini-klavulaanihapon todettiin vähentävän eniten Rikenellaceae-bakteeriperheen määrää syljestä.

Tutkimuksessa antibioottien käyttö myös vähensi paludibakteerien määrää syljessä ja vaikeutti aminohappojen hajoamista mikrobistossa.

Terveysriskejä myöhemmin elämässä?

Toistuvan antibioottien käytön vaikutuksia syljen mikrobistoon ei vielä tunneta hyvin. Antibioottien käyttö voi tuoda ihmiselle terveysriskejä myöhemmin elämässä.

– Antibiootit voivat aiheuttaa lihavuutta tai johtaa antibiooteille resistenttien bakteerien lisääntymiseen, Raju sanoo.

Tutkimuksen aineistossa suurin osa (85 prosenttia) käytti antibiootteja ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana. Koska tutkijoiden aineisto koostui antibioottien ostoista, he eivät voineet olla täysin varmoja siitä, onko lääkkeet käytetty reseptin mukaan. Tutkimukseen ei yhdistetty tietoja nuorten hammasterveydestä.

Katso video tutkimuksen tuloksista: Early life antimicrobial use and the effects on the saliva microbiome >>

Lisätietoja:

Sajan Raju, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto (englanniksi)
Puh. 046 560 0005
Sähköposti: sajan.raju@helsinki.fi, sajan.raju@medisin.uio.no

Heli Viljakainen, tutkimusryhmän johtaja / Fin-HIT, Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
Puh. 040 591 6998
Sähköposti: heli.viljakainen@helsinki.fi

Viite: Sajan C. Raju, Heli Viljakainen, Rejane Augusta de Oliveira Figueiredo, Pertti J. Neuvonen, Johan G Eriksson, Elisabete Weiderpass ja Trine B Rounge. Antimicrobial drug use in the first decade of life influences saliva microbiota diversity and composition. Microbiome. DOI: 10.1186/s40168-020-00893-y