Raskausajan lihavuudella yhteyksiä sekä äidin että lapsen hyvinvointiin

21.1.2019
Tuore väitöstutkimus tuo lisätietoa alkuraskauden lihavuuden yhteyksistä äidin ja lapsen hyvinvointiin. Lihavuus on yhteydessä äidin masennusriskiin ja saattaa vaikuttaa jälkeläisen stressihormonitasoihin vielä aikuisuudessa.

Yhä useampi lastaan odottava on lihava raskauden alussa. Äidin alkuraskauden lihavuus lisää häneen itseensä kohdistuvien fyysisten ja psyykkisten sairauksien riskiä, ja aiheuttaa terveyshaittoja myös jälkeläiselle.

Psykologian maisteri Satu Kumpulainen selvitti tuoreessa väitöskirjassaan äidin varhaisraskauden ylipainon ja lihavuuden yhteyttä äidin ja aikuisen lapsen hyvinvointiin sekä lapsuusiän kognitiivisten kykyjen yhteyttä aikuisiän lihavuuteen ja fyysiseen aktiivisuuteen suomalaisissa aineistoissa.

Kumpulainen havaitsi tutkimuksessaan, että äidin varhaisraskauden ylipaino ja lihavuus olivat yhteydessä korkeampiin masennusoireisiin.

– Tässä tutkimuksessa poikkeuksellista oli tiivis seuranta, jossa huomattiin, että niillä äideillä, joilla oli enemmän ylipainoa raskauden alussa, oli enemmän masennusoireita läpi koko raskauden ja vielä kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen, Kumpulainen sanoo.

Lisäksi äidin korkeampi alkuraskauden painoindeksi oli yhteydessä aikuisen jälkeläisen matalampiin päivittäisiin ja erityisesti aamuajan kortisolitasoihin. Kortisolia kutsutaan yleisesti stressihormoniksi.

Havainto tukee aikaisempia tutkimushavaintoja, joiden mukaan äidin alkuraskauden lihavuus saattaa vaikuttaa sikiön hypotalamus-aivolisäke-lisämunaiskuori-akselin (HPA-akseli) ohjelmoitumiseen. HPA-akseli on tärkeä osa järjestelmää, joka kontrolloi stressireaktioita.

– Löydös on kiinnostava siksi, että sen mukaan äidin alkuraskauden lihavuudella saattaa olla hyvinkin kauaskantoisia vaikutuksia jälkeläisen stressijärjestelmän toimintaan, Kumpulainen sanoo.

Sen sijaan tutkimus kyseenalaisti käsityksen siitä, että matalammat kognitiiviset kyvyt lapsuudessa lisäisivät riskiä aikuisiän lihavuudelle ja fyysisesti epäaktiivisemmalle elämäntavalle.

Tulosten mukaan lapsuuden kognitiiviset kyvyt eivät merkittävästi ennustaneet nuorten aikuisten kehonkoostumusta, ja tutkijoiden yllätykseksi korkeampi lapsuuden yleinen älykkyys oli yhteydessä jopa vähäisempään päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen ja kevyeen liikuntaan aikuisena.

– Nämä yhteydet selittyivät osin koulutuseroilla: vaikuttaisi siltä, että korkeammin koulutetut nuoret aikuiset viettävät päivittäin enemmän aikaa istuen, Kumpulainen sanoo.

PsM Satu Kumpulainen väittelee 25.1.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Obesity and associated health risks - outcomes of maternal early pregnancy obesity and child's cognition". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Auditorio XV, Unioninkatu 34.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Satu Kumpulainen, satu.m.kumpulainen@helsinki.fi