Raskausajan kehitys vaikuttaa vasenkätisyyden yleisyyteen

17.8.2020
Kaksosissa on enemmän vasenkätisiä muun muassa pienen syntymäpainon takia.

Noin 10 prosenttia ihmisistä on vasenkätisiä. Syyt ovat suureksi osaksi edelleen hämärän peitossa.

FL Kauko Heikkilän väitöstutkimus osoittaa, että raskaudenaikainen kehitys on yhteydessä vasenkätisyyden yleisyyteen. Raskausaikana mitattujen suureiden yhteydestä vasenkätisyyteen on aiemmin raportoitu jonkin verran, mutta ei kiistattomasti.

Heikkilän tutkimuksessa kaksosten joukossa oli hieman enemmän vasenkätisiä, mikä johtuu kaksosten raskaudenaikaisista tekijöistä kuten pienemmästä syntymäpainosta ja huonommista Apgar-pisteistä. Kolmosilla pienen syntymäpainon vaikutus tuli vielä selvemmin esiin.

Vasenkätisyys näyttäisi lisääntyneen ajan kuluessa. Syynä pidetään asennemuutoksia, kuten suvaitsevaisuutta vasenkätisyyttä kohtaan.

Viime vuosisadalla vasenkätisten määrän on esitetty nousseen jopa nelinkertaiseksi ennen vakiintumistaan. Ero kaksosten ja yksösten vasenkätisyyden määrässä on puolestaan vähentynyt, ehkä terveydenhuollon parantumisen takia.

On esitetty myös, että raskausajan ultraääniseuranta ja vasenkätisyyden lisääntyminen olisivat yhteydessä toisiinsa. Väitöstutkimuksessa tällaista ei ilmennyt.

– Osa teorioista yrittää selittää vasenkätisyyden lisääntymistä raskaudenaikaisilla haitallisilla tekijöillä, mutta yleisen käsityksen mukaan valtaosa vasenkätisyydestä ei kuulu tällaisten haittavaikutusten seurauksiin. Vaikutusten mekanismeista ei olla yhtä mieltä, ja erot vasenkätisyyden yleisyydessä ovat joka tapauksessa pieniä, vain kulttuurierot ja siihen liittyvä aikatrendi ovat selkeitä. Valitettavasti ne ja myös kätisyyden mittaustavat aiheuttavat ei-toivottuja eroja vertailuaineistoihin, Kauko Heikkilä sanoo.

Filosofian lisensiaatti Kauko Heikkilä väittelee 21.8.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "In search of perinatal correlates of left-handedness". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P673, Yliopistonkatu 3. Väitöstä voi seurata myös verkossa. Vastaväittäjänä on Professor of Developmental Psychopathology Anja Huizink, Vrije Universiteit Amsterdam, ja kustoksena on professori Tea Lallukka. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Kauko Heikkilä
kauko.heikkila@helsinki.fi