Lokakuun alussa professori Paul Modrichille myönnettiin kemian Nobel-palkinto hänen selvitettyään korjausmekanismin, jonka avulla DNA:ssa väärin pariutuneet emäsosaset saadaan korvattua oikeilla. Korjausjärjestelmä on elintärkeä, sillä DNA:han syntyvät muutokset häiritsevät solujen toimintaa, tekevät perimästä epävakaan ja aiheuttavat syöpää.
Kemia-Nobelin julkistus tuotti epigenetiikan ja genetiikan professori Minna Nyströmille iloisen yllätyksen. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä Nyström on itse 20 vuoden ajan tutkinut DNA:n emästen pariutumisvirheitä ja niiden korjausta Lynchin syndroomaksi nimetyssä perinnöllisessä paksusuolen syövässä.
Hän on myös kehittänyt testin, jonka avulla Lynchin syndrooma voidaan määrittää.
– Toistaiseksi Lynchin syndrooma -perheitä on löydetty tutkimalla syöpäpotilaiden sukulaisten syöpätaustaa ja syöpäkasvaimen ominaisuuksia sekä hakemalla altistavia mutaatioita. Nyt yksinkertaisesti otettavasta ihonäytteestä voidaan todeta, toimiiko henkilön DNA:n korjausmekanismi, Minna Nyström kertoo.
– Jos ei toimi, hänelle tarjotaan säännöllistä kliinistä seurantaa syövän välttämiseksi.
Lynchin syndrooma on yleisin perinnöllisistä paksusuolisyövistä, ja siihen sairastuneiden keski-ikä on 45 vuotta. Syndroomassa kasvaimia voi alkaa kehittyä elämän aikana useampia, mutta niiden kasvu on hidasta. Tämän vuoksi syöpä voidaan estää läpi elämän jatkuvilla säännöllisillä tähystyksillä ja poistamalla kasvaimet niiden ilmestyessä.
Testi syntyi rinnan tutkimusten kanssa
Testi syndrooman toteamiseksi syntyi tavallisen tutkimustoiminnan ohessa. Minna Nyström työskenteli tohtorinväitöksensä jälkeen 1990-luvun lopulla zürichilaisessa tutkimusryhmässä, jota johti professori Josef Jiricny. Sekä nyt Nobel-palkittu Paul Modrich että Josef Jiricny tutkivat kilpaa DNA:n mismatch-korjausmekanismia.
Zürichissa Nyström pääsi mukaan kehittämään testin ensimmäistä versiota, joka myöhemmin julkaistiin tieteellisenä artikkelina. Kun Nyström palasi Suomeen, hän sai mukaansa kaiken aiheeseen liittyvän tutkimusmateriaalin. Hän halusi tutkia tarkemmin, kuinka testi toimisi potilailla.
Yritysmaailmaan ja takaisin
Koko 2000-luvun Minna Nyströmin teki uraa tutkimus- ja tuotekehityspäällikkönä laboratorioalan yrityksessä, mutta Lynchin syndrooman ja DNA:n mismatch-korjausmekanismin tutkimus kulkivat jatkuvasti rinnalla.
Pitkäaikainen, lämmin yhteistyö professori Päivi Peltomäen kanssa johti lopulta 2008 yhteiseen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:lle osoitettuun hakemukseen. Kun kävi ilmi, että kokeneen tutkijan ERC-apurahaa voi hakea vain yksi päätutkija, hakemus jätettiin tieteellisesti ansioituneemman Peltomäen nimissä. Apuraha saatiin, ja seuraavana vuonna Nyström siirtyi takaisin päätoimiseksi tutkijaksi yliopistoon.
Oma firma pystyyn
Lynchin syndrooman tunnistavan testin kehittäminen oli alkujaan vain pieni sivujuonne ERC-hakemuksessa.
– Sitten syntyikin varsinainen keksintö. Se tehtiin ERC-rahoituksen aikana, joten kävi ilmi, että Päivin nimissä voisimme hakea myös ERC:n uudenlaista Proof of Concept -rahoitusta.
Innovaatioihin ja kaupallistamiseen tähtäävän Proof of Concept -rahoituksen hakuun tutkijat saivat tuekseen Helsingin yliopiston innovaatiopalvelut. Kun testin kehittyessä kävi ilmeiseksi, että sillä voi olla kaupallinenkin tulevaisuus, Nyström perusti lokakuussa 2013 oman yrityksen ja onnistui saamaan sille Tekes-rahoitusta.
Apua bisnesenkeliltä
Varsinaiset työt pääsivät käyntiin tammikuussa 2014, ja alkoi yhteistyökumppaneiden metsästys.
– Patenttihakemus raukeaa tietyssä ajassa, jos immateriaalioikeuksien jatkosuojaamiseen tarvittavaa rahoitusta ei löydy. Itselleni oli ilman aiempaa kokemusta vaikea ajatella, mistä rahoittajia löytyisi, Nyström sanoo.
– Lopulta hyvän tutkijakollegan kautta sain yhteyden bisnesenkeliin, joka ilmaisi ehkä olevansa kiinnostunut tulemaan mukaan yritykseen. Hänellä ei ollut kokemusta bioalasta, joten kävimme monia todella tiukkoja keskusteluja.
Rahoituksen alettua selkeytyä yritys ryhtyi hakemaan kansallisia patentteja eri puolilta maailmaa, mikä tarkoittaa melkoista käännöspalvelu-, patenttiasiamies-, ja juristiruljanssia. Nyt hakemuksia on jätetty 11: Eurooppaan, Amerikkaan, Aasiaan sekä Australiaan, josta jo ensimmäinen patentti myönnettiinkin.
Helsingin yliopisto omistaa testin immateriaalioikeudet, ja oikeudet on lisensoitu yritykselle. Lisensointisopimuksen sisällöstä käytiin pitkät neuvottelut.
Ovi käy molempiin suuntiin
Yrityksen perustamisen aikoihin Minna Nyströmillä oli oma tutkimusryhmä. Ja on edelleen.
– Yrityksessä työskentelee nyt viisi henkilöä, joista kaksi on siirtynyt tutkimusryhmästäni väitöksen jälkeen. He kehittävät testiä jatkuvasti lisää, eli tekevät tutkimustyötä. Tällä hetkellä tekeillä on lisäksi yksi väitöskirja. Yrityksessä on myös kaksi kandidaattitasoista tutkimusassistenttia, joista toinen on nyt väliaikaisesti siirtynyt tutkimusprojektiini gradun tekijäksi.
Yritys ja tutkimusryhmä ovat kiinteästi yhteydessä, ja tutkijat voivat vaihtaa puolta ja palata takaisin. Yrityksellä on myös bonusjärjestelmä, joka palkitsee hyvistä kehitysideoista ja edistysaskeleista.
Apua tarjolla!
Yrittäjäksi ryhtyminen ja tutkijana jatkaminen ei ole mahdoton yhdistelmä, vaikka se aluksi teettääkin paljon töitä, professori sanoo.
– Jos rahoitusta alkaa tulla, tilanne helpottaa, kun voi palkata väkeä hoitamaan kirjanpidon, vakuutusasiat, juridiikan ja kaupallistamisen. Minäkin ehdin nykyisin taas tekemään tiedettä.
Moni tutkija arastelee yrittäjäksi ryhtymistä, vaikka kehitteillä olisi lupaavakin idea. Nyström muistaa alkutaipaleen vaikeudet hyvin ja tarjoutuu auttamaan.
– Mentoroin mielelläni aloittavia tutkijayrittäjiä, koska uskon, että tällainen kaiken kantapään kautta oppinut voisi olla avuksi seuraaville kokelaille.
"Suomalainen innovaatio löytää Nobelin osoittaman vian" (Nyströmin firma Kauppalehdessä)