Useimmissa tapauksissa rintasyöpä voidaan hoitaa rintaa säästävällä leikkauksella, jossa poistetaan vain kasvain. Joissakin tilanteissa se ei ole mahdollista, jolloin koko rinta on poistettava.
– Lääketieteen edistysaskeleiden ansiosta yhä useampi selviää rintasyövästä. Siksi on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota siihen, miten sairaus ja sen hoito vaikuttavat elämänlaatuun, sanoo tohtorikoulutettava Charlotta Kuhlefelt Helsingin yliopistosta.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että rinnan poisto voi heikentää potilaan hyvinvointia, seksuaaliterveyttä ja kehonkuvaa. Siksi potilaille tarjotaan mahdollisuus rinnan korjaavaan leikkaukseen eli rintarekonstruktioon.
Potilaaan odotukset kannattaa ottaa puheeksi
Potilaan odotukset ennen leikkausta vaikuttavat siihen, kuinka tyytyväisiä he ovat ja miten he kokevat elämänlaatunsa sen jälkeen. Tätä on tutkittu paljon muussa kirurgiassa, mutta vähemmän rintasyöpäpotilailla.
Potilaat, jotka odottivat selviytyvänsä korjaavasta rintaleikkauksesta hyvin, kertoivat paremmasta psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Sen sijaan ne, jotka pelkäsivät kipua etukäteen, kokivat enemmän oireita toipumisen aikana.
– Potilaiden odotusten huomioon ottaminen on tärkeä osa potilaskeskeistä hoitoa. Ottamalla odotukset puheeksi hoitohenkilökunta voi parantaa potilasohjausta ja edistää realistisempien odotusten syntymistä, jotta saavutetaan paras mahdollinen hoitotulos, Kuhlefelt sanoo.
Leikkauksen ajankohdalla ja tavalla vähemmän merkitystä
Tutkimuksen mukaan korjaavan leikkauksen ajankohdalla tai kirurgisella menetelmällä ei ole ratkaisevaa merkitystä elämänlaatuun pitkäaikaisessa seurannassa. Ei siis ole merkitystä, tehdäänkö leikkaus heti syöpäleikkauksen yhteydessä vai myöhemmin. Leikkauksen suunnittelun tulisi perustua potilaan yksilöllisiin lähtökohtiin, sairauden kuvaan ja toiveisiin.
– Ei ole olemassa yhtä ratkaisua, joka sopii kaikille. Hoito tulee suunnitella yksilöllisesti ja läheisessä vuoropuhelussa potilaan kanssa. On myös tärkeää, että potilaat saavat riittävästi tietoa, jotta heidän odotuksensa ovat realistisia, sanoo Kuhlefelt.
Hän toivoo tutkimustulosten edistävän hoidon kehittymistä entistä potilaskeskeisempään suuntaan niin, että siinä otetaan huomioon sekä lääketiede että potilaiden omat kokemukset.
LL Charlotta Kuhlefelt väittelee Helsingin yliopistossa 27. 3. Väitöskirja digitaalisena:
Väitöstilaisuus järjestetään Meilahden kampuksella (Niilo Hallmanin sali, Lastenlinna, Stenbäckinkatu 11). Vastaväittäjänä toimii professori Jens Ahm Sørensen ja kustoksena professori Virve Koljonen. Väitöstilaisuus on avoin yleisölle ja sitä voidaan seurata myös suorana lähetyksenä.
Lisätiedot: Charlotta Kuhlefelt,