Pitkä laitoshoito odottaa yli puolta ikääntyneistä naisista

Sukupuoli ja siviilisääty vaikuttavat pitkäaikaisen hoidon tarpeeseen elämän loppupuolella, kertoo Helsingin yliopiston ja London School of Economicsin uusi tutkimus.

Liki 60 prosenttia 65-vuotiaista naisista mutta vain reilu kolmannes miehistä päätyy elinaikanaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon, esimerkiksi hoitokotiin tai terveyskeskuksen vuodeosastolle. Hoitoon otetuilla miehillä kuluu hoidossa noin kaksi mutta naisilla miltei kolme vuotta.

– Sukupuoliero johtuu erityisesti naisten alhaisemmasta kuolleisuudesta. Naiset elävät useammin hyvin vanhoiksi, jolloin laitoshoito on yleistä. Naiset myös elävät laitoshoidossa vakavien toimintakyvyn ongelmien kanssa pitempään, sanoo professori Pekka Martikainen Helsingin yliopistosta.

– Osittain eroa myös selittää, että ikääntyvät naiset ovat useammin leskiä ja asuvat yksin.

Avioliitto suojaa laitoshoidolta

Siviilisäädyllä on suuri vaikutus. Laitoshoidon osuus jäljellä olevasta elinajasta on naimisissa olevilla pienin, leskillä toiseksi pienin, eronneilla toiseksi suurin ja naimattomilla suurin. Naimisissa olevat joutuvat laitoshoitoon muita ryhmiä epätodennäköisemmin, ja he palaavat todennäköisemmin hoitojaksolta kotiin.

Naimattomilla ja yksin asuvilla on muita vähemmän sosiaalista tukea ja apua arjen sujumiseen, minkä vuoksi he saattavat siirtyä laitoshoitoon terveempinä kuin naimisissa olevat. Näin he myös elävät laitoshoidossa pidempään.

Odotettavissa oleva laitoshoito ei ole merkittävästi lyhyempi 90 vuotta täyttäneillä kuin 65 vuotta täyttäneillä. Hyvin korkean iän saavuttaminen ei siis juuri suojaa pitkäaikaiseen hoitoon joutumiselta.

Hoivan tarve lisääntyy

Ikääntyneiden pitkäaikaisen laitoshoidon järjestäminen ja kustantaminen on yksi väestön ikääntymisen keskeisimmistä haasteista. Muistisairauksiin ja aivohalvaukseen kuolleilla pitkäaikainen laitoshoiva viimeisinä elinvuosina on erityisen yleistä. Väestön ikääntyminen ja kuoliniän siirtyminen yhä myöhemmäksi todennäköisesti lisäävät pitkäaikaisen hoivan tarvetta.

Helsingin yliopiston ja London School of Economicsin tutkijat ovat arvioineet laitoshoitoon siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä ja hoidon ennakoitua kestoa kattavien rekisteriaineistojen perusteella. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteritietoihin yli 300 000:sta 65 vuotta täyttäneestä suomalaisesta miehestä ja naisesta.

Pitkäaikaiseksi laitoshoidoksi määriteltiin yli 90 päivää kestävä hoito. Noin 86 prosentilla laitoshoitoon joutuneista hoitojaksoja oli vain yksi. Laitoshoito alkaa tyypillisimmin terveyskeskuksesta tai sairaalasta, mutta voi olla myös esimerkiksi tehostettua palveluasumista tai kuntoutushoitoa.

Tutkimusartikkeli "Life expectancy in long-term institutional care by marital status: multistate life table estimates for older Finnish men and women" on julkaistu Journals of Gerontologyssä.

Lue lisää aiheesta: Terveys