Pienten hengitysteiden toimintahäiriöllä voi olla merkittävä rooli lasten astmaoireissa

22.11.2018
Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pienten hengitysteiden toiminnan arviointi voi tuoda tärkeää lisätietoa lasten astmaoireista. Tällä hetkellä astman diagnostiikassa ja seurannassa mitataan lähinnä suurempien hengitysteiden toimintaa.

Varhaislapsuuden hengitysoireet ovat erittäin yleisiä, ja lähes puolella leikki-ikäisistä lapsista esiintyy uloshengityksen vinkumista. Oireet jatkuvat aikuisikään asti ainoastaan pienellä osalla näistä lapsista, mutta kroonisen taudinkuvan kehittävien lasten tunnistaminen on haastavaa, sillä astman taustalla olevat mekanismit tunnetaan vielä huonosti ja kliininen taudinkuva voi olla hyvin vaihteleva.

LL Hanna Knihtilä tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan pienten hengitysteiden toimintahäiriön merkitystä lasten astmassa sekä erilaisten pienten hengitysteiden toiminaan liitettyjen parametrien käyttökelpoisuutta lapsilla.

Pienten hengitysteiden määritelmänä on pidetty alle kahden millimetrin sisäläpimittaa, mikä vastaa keskimäärin kahdeksatta haarautumiskohtaa aikuisen ihmisen keuhkoissa. Astman diagnostiikassa ja seurannassa mitataan kuitenkin lähinnä tätä suurempien hengitysteiden toimintaa.

Knihtilän tutkimuksen mukaan myös pienet hengitystiet voivat olla merkittävässä roolissa astmaoireiden taustalla.

– Pienten hengitysteiden toimintahäiriöön liitetyt parametrit erottelivat astmaoireiset lapset terveistä verrokeista jopa perinteisiä mittauksia paremmin, Knihtilä toteaa.

Pienten hengitysteiden toimintahäiriö on jo aiemmin liitetty erilaisiin astman kliinisiin piirteisiin, kuten hengitysteiden supistumisherkkyyteen sekä oireiden vaikeusasteeseen.

– Nämä parametrit olivat myös tutkimuksessamme yhteydessä lisääntyneisiin astman pahenemisvaiheisiin ja hengitysteiden supistumisherkkyyteen. Lisäksi huomasimme, että leikki-iässä todettu pienten hengitysteiden toimintahäiriö oli astmapotilailla yhteydessä alentuneeseen keuhkojen toimintaan teini-iässä, Knihtilä sanoo.

Koska varsinaista standardia pienten hengitysteiden toiminnan mittaamiseen ei ole, Knihtilä käytti pienten hengitysteiden arvioimiseen useita eri menetelmiä. Pääpaino oli impulssioskillometriassa, joka mittaa eritaajuisten pulssiaaltojen avulla hengityselimistön virtausvastusta ja elastisia ominaisuuksia. Mittaus tehdään lepohengityksen aikana, minkä vuoksi se soveltuu myös leikki-ikäisille lapsille.

Tutkimuksen mukaan pienten hengitysteiden toimintaan liitetyt impulssioskillometriaparametrit tarjoavat mahdollisen uudenlaisen menetelmän astmapotilaiden seurantaan sekä arvioimaan pieniin hengitysteihin kohdistuvien lääkeaineiden hoitovasteita, joista on varsinkin lapsilla vielä hyvin vähän tutkimustietoa.

– Olisi mielenkiintoista nähdä, hyötyvätkö ne lapset, joilla keuhkofunktioparametrit viittaavat pienten hengitysteiden toimintahäiriöön, näistä lääkeaineista. Väitöstutkimuksessa määritettyjä viitearvoja ja toistettavuusparametreja voitaisiin käyttää pieniin hengitysteihin kohdistuvan lääkehoidon aiheuttamien muutosten seurannassa, Knihtilä kertoo.

Hänen väitöskirjansa osatutkimuksissa oli mukana 2–18-vuotiaita astmaoireisia lapsia ja nuoria sekä terveitä verrokkeja.

LL Hanna Knihtilä väittelee 30.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Assessment of Small Airway Function - Application of Impulse Oscillometry in Young Children with Asthmatic Symptoms. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Iho- ja allergiasairaala, luentosali, Meilahdentie 2, Helsinki.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Hanna Knihtilä, hanna.knihtila@helsinki.fi