Pieniä mutta silti elämänkokoisia asioita

20.5.2010
Pienet asiat ja muutamat minuutit voivat ratkaista vauvan loppuelämän suunnan, sanoo dosentti Sampsa Vanhatalo, jolle Lastentautien Tutkimussäätiö myönsi vuoden 2010 Helena ja Niilo Hallman -palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta lasten aivotoiminnan kehittymistä koskevasta tutkimuksesta.

Helena ja Niilo Hallman -palkinto jaetaan joka toinen vuosi suomalaiselle, kansainvälisesti ansioituneelle nuorelle tutkijalle.

HYKS:n lasten ja nuorten sairaalan neurofysiologian ylilääkäri, dosentti Sampsa Vanhatalo on mukana tutkijaryhmässä, joka on viime vuosina tuottanut tärkeää uutta tietoa vauvan aivojen kehityksestä ja samalla avannut uusia mahdollisuuksia keskosten aivojen tutkimiseen, diagnostiikkaan ja hoitoon. 

Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat ovat luoneet ainutlaatuisen lasten aivotutkimukseen keskittyneen perustutkijoiden ja kliinisten tutkijoiden yhteistyön, joka muodostaa jatkumon molekyylitason perustutkimuksesta kliiniseen hoitoon. Tämän yhteistyön ansiosta kliinisiin ongelmiin voidaan etsiä ratkaisuja suoraan perustutkimuksen etulinjasta, 

— Tutkimme aivojen toimintaa eri tasoilla. Nykyisessä kuvantamis- ja molekyylibiologiapainotteisessa tiedemaailmassa aivojen ja aivotautien toiminnallinen tutkiminen on jäänyt sivuun. Se on yllättävää, sillä tärkein elämän laatuun vaikuttava asia on kuitenkin aivojen toiminnallinen kehitys, Vanhatalo sanoo.

Syntymä on vaarallisin hetki vauvan elämässä. Joka vuosi satojen suomalaislasten aivot vaarantuvat liian varhaisen syntymän tai synnytyksen aikaisen hapen puutteen vuoksi. 

— Vauvan jääminen henkiin ei riitä, sillä hänen elämänsä polku määräytyy sen mukaan, miten hänen aivonsa ovat selvinneet kohdussa, syntymässä ja pian sen jälkeen – pienet tekijät ja muutamat minuutit voivat olla ratkaisevia.

Vanhatalon nykyinen tutkimus sai alkunsa 2000-luvun alussa, kun Helsingin yliopiston ja HYKS:n tutkijat kehittivät uudenlaisen aivosähkötoimintaa arvioivan menetelmän, laajakaistaisen EEG:n.  

— Tämä tekninen kehitys on osoittautunut läpimurroksi keskosvauvojen aivotoiminnan ymmärtämisessä: se mahdollisti aivojen kehitykselle erittäin tärkeiden spontaanipurskeiden tutkimuksen ja vertaamisen aivoverkostojen kehittymiseen sekä sairauksien kulkuun ja loi samalla sillan ihmisvauvojen aivomittausten ja koe-eläinten poikasilla mitattavan aivotoiminnan välillä.

Samaan aikaan laajakaista-EEG:n kehityksen kanssa professori Kai Kailan johtamassa neurobiologian laboratoriossa löydettiin tuon kriittisen tärkeän aivotoiminnan molekyylimekanismit. Vuonna 2005 Vanhatalon tutkimusryhmä osoitti hermosolujen pinnalla olevien suolakanavien ja pään pinnalta mitattavan sähkötoiminnan keskinäiset yhteydet.

— Näin pääsimme tilanteeseen, jossa pienen keskosen aivoja pystytään mittaamaan keskoskaapin kosteassa lämmössä ja tuloksista voidaan päätellä lapsen aivotoimintaa molekyylitasolla. Tämä saattaa lähivuosina muuttaa dramaattisesti keskosten hoitoa. 

Helsingin yliopiston tavoitteena on yhdessä HUS-piirin kanssa luoda vauvan aivotutkimukseen keskittyvä osaamiskeskus, joka tarjoaa maailman mittakaavassa ainutlaatuisen tiede- ja koulutusympäristön.

— Tämä onnistuu, kun saatetaan yhteen huippusairaanhoito, suuret potilasmäärät ja monialainen korkeatasoinen aivotutkimus, Sampsa Vanhatalo sanoo.

Lue lisää aiheesta: Terveys