Pentti Tienari tutkii MS-taudin syitä ja soittaa pianoa työnsä vastapainoksi. Laura Leisma on laulanut yli 20 oopperan pääroolia ja työskentelee hammaslääkärinä. Yhdessä 60 muun lääkärimuusikon kanssa he keräävät varoja lääketieteen tutkimukselle 10. marraskuuta järjestettävässä konsertissa.

Taidokas klassinen flyygelimusiikki kantautuu Meilahden kampuksen Haartman-instituutin rappukäytävään.

– Aloitin pianonsoiton seitsemänvuotiaana ja lopetin kymmenvuotiaana, vitsailee neuroimmunologian professori Pentti Tienari Vincenzo Bellinin Norman äärellä toisen kerroksen aulatilassa.

Muutamaa vuotta myöhemmin Tienari kuuli musiikinopettajansa soittavan Rachmaninovia, innostui uudelleen ja palasi musiikkiopintojen pariin Espoon musiikkiopistoon, josta hän valmistui nuorena lääketieteen opiskelijana. 

– Siinä vaiheessa aloitin väitöskirjan teon ja piano vaihtui pipettiin, mutta ei täysin, Tienari sanoo.

Vuosien varrella hän on jatkanut musiikkiopintojaan mestarikursseilla ja pianistiystäviensä opastamana. Lisäksi hän esiintyy säännöllisesti muun muassa Lääkäripäivien yhteydessä järjestetyissä konserteissa Kirurgisessa sairaalassa.

Tieteellisellä urallaan Tienari on keskittynyt vakavien neurologisten sairauksien  tutkimukseen. Hän on mukana ALS-taudin geneettisen taustan selvittämisessä – suomalaispotilaiden näytteistä tuotetuista kantasoluista mallinnettiin taudin taustalla yleisimmin oleva C9orf72-geenivirhe.

Tienarin pitkäaikaisin tutkimuskohde on kuitenkin MS-tauti, jonka syyn etsimiselle hän aikoo omistaa lopputyöuransa.

– Uskon, että se löytyy veren valkosoluista.

Musiikki virkistää aivot ja ruumiin

Pentti Tienari kertoo, että musiikki on hänelle vastavoima työlle ja edesauttaa inhimillistä jaksamista. Hän on kuitenkin nähnyt musiikin voiman myös työssään neurologina.

– Musiikkiin on koodautunut paljon assosiaatioita. Sen vuoksi muistisairas voi muistaa laulun sanoja tai soittaa kappaleita ulkomuistista. Joskus soittaessa muistin syövereistä kaivautuu asioita, joita on juuri aikaisemmin yrittänyt muistella tuloksetta.

Musiikilla ja sen esittämisellä voi olla myös fyysistä toimintakykyä edistäviä vaikutuksia. Sen on kokenut hammaslääkäri ja sopraano Laura Leisma.

– Laulaminen on todella fyysistä, ja toisaalta hammaslääkärin työssä selkä- ja hartialihakset ovat kovilla. Yhdessä vaiheessa olin puoli vuotta laulamatta ja sen kyllä huomasin selkäkipuna työssäni.

Marraskuisessa Lääkärimuusikot estradilla -konsertissa Leisma esittää aarian Casta Diva Bellinin Normasta.

– Kun on ainutlaatuinen tilaisuus esiintyä yliopiston juhlasalissa, laulan jotain niin vaikeata kuin vain pystyn, Leisma naurahtaa.

Hän on valmistunut lääketieteellisen tiedekunnan lisäksi myös Sibelius Akatemiasta, laulanut yli 20 oopperan pääroolia ja vieraillut Suomen Kansallisoopperassa. Päivätyönään Leisma työskentelee yksityisellä hammaslääkäriasemalla Helsingin keskustassa.

Varainhankintakokeilusta vuosittaiseksi traditioksi

Lääkärimuusikot estradilla -konsertti järjestetään tänä syksynä toista kertaa.

– Syksyllä 2014 mietimme lääketieteellisen tiedekunnan alumniryhmässä uudenlaisia varainhankintakeinoja, ja ajatus konsertista lähti siitä, että lääkäreiden keskuudessa on paljon muusikkoja, Leisma kertoo.

Syksyllä 2015 Savoy-teatterissa järjestetyn konsertin ohjelmassa oli kevyempää musiikkia, kuten jazzia ja swingiä. Tiedekunnan varadekaani Caj Haglund oli niin tyytyväinen konserttiin, että vihjasi heti siinä olevan potentiaalia vuosittaiseksi traditioksi.

Tänä syksynä konsertin ohjelma keskittyy klassiseen musiikkiin.

– Ohjelmasta on pyritty kokoamaan mahdollisimman monipuolinen. Luvassa on erilaisia instrumentteja ja kappaleita wieniläisklassismista oopperaan ja renessanssiajan kappaleista modernimpiin, Leisma kertoo.

Konsertin tuotto ohjataan tiedekunnassa tehtävään lääketieteen tutkimukseen, yksilöllistettyjen hoitojen kehittämiseen ja uusien oppimisympäristöjen ja teknologioiden tukemiseen.

– Vaikka rahallinen tuotto ei ole käänteentekevä, saadaan tilaisuudella huomiota yksityisten lahjoitusten merkitykselle lääketieteellisessä tutkimuksessa. Yhteiskunta ei pysty tätä toimintaa täysin rahoittamaan, Leisma sanoo.

– Tutkimuksessa olisi nyt mahdollista tehdä aivan vallankumouksellisia asioita, mutta ristiriita on valtava, kun samaan aikaan leikataan yliopiston ja Suomen Akatemian rahoitusta. Siksi pitää löytää vaihtoehtoisia rahoituskeinoja, Tienari lisää.

Lue lisää aiheesta: Terveys