Parempaa elämänlaatua rintasyöpäpotilaille

23.1.2017
Rintasyövän normaaliin hoitoprosessiin kuuluu Suomessa poistetun rinnan rekonstruointi. Uudelleen rakennetun rinnan ongelmana on kuitenkin tuntoaistin puutteellinen palautuminen. Tilannetta voidaan parantaa leikkausmenetelmiä kehittämällä.

Lähes 40 % rintasyöpäpotilaista menettää rinnan rintasyöpäleikkauksessa. Plastiikkakirurgiajohtoinen rintasyövän hoito Suomessa on mahdollistanut rinnan muodon palauttamisen potilaille tarvittaessa osana normaalia rintasyövän hoitoprosessia.

Vapaalla vatsakielekkeellä voidaan rekonstruoida luonnollinen ja kaunis rinta, mutta menetelmän haittapuolena on rakennetun rinnan huono tunto. Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Helena Puonti keskittyi väitöstyössään etsimään vatsan ja rintakehän alueelta sopivia hermoja ja kehittämään menetelmää, jossa hermoja yhdistämällä voitaisiin saada rakennettuun rintaan mahdollisimman hyvä tunto. Samalla arvioitiin, lisääkö hermojen käsittely kielekkeen ottokohdan ongelmia vatsan alueella ja tutkittiin käytettyjen neurofysiologisten mittausmenetelmien tarkkuutta ja arvoa ihotunnon palautuman mittaamisessa.

Puonti leikkasi kaikki tutkimukseen osallistuneet 98 potilasta samanlaista leikkausmenetelmää käyttäen: säästäen vatsalihasta (ms TRAM flap) ja ottaen mukaan mahdollisimman monta hermohaaraa tulevaan rintaan. Leikkaukset tehtiin Savonlinnan Keskussairaalassa vuosina 2001 – 2013.

Potilaista 44:lle kehitettiin rakennettuun rintaan kaksipuoleinen hermosauma, 32 potilaalle ommeltiin yksipuoleinen hermosauma, ja 20 potilasta leikattiin samalla tavalla ilman hermosaumaa. Lisäksi 38 rintasyöpäpotilaan terveestä rinnasta mitattiin ihotunnon normaaliarvot, ja 20 vapaaehtoista naista osallistui terveen vatsan ihotunnon normaaliarvojen mittaamiseen.

Perinteiseen ms-TRAM rintaan tuli noin 25 prosentin spontaani tunnon palautuma kahden vuoden kuluttua leikkauksesta. Yhdellä kielekkeeseen ommellulla hermosaumalla saatiin keskimäärin 45 prosenttia normaalirinnan tunnosta. Kaksipuoleisella hermosaumalla saatiin rakennettuun rintaan keskimäärin lähes 60 prosenttia terveen rinnan ihotunnosta.

Paksut, myeliinitupelliset hermosäikeet toipuivat rinnan ihossa parhaiten (vibraatio- ja kosketustunto), ohuet ja hitaammat hermosäikeet toipuivat huonommin (lämpö- ja kylmätunto, terävä/tylppäaistimus). Kvantitatiiviset mittaukset sekä kliininen terävä/tylppä testi olivat parhaat testit erottamaan hermon regeneraatiota.

– Rinnan ihotunnon palauttaminen parantaa rintasyöpäpotilaan elämän laatua. Tarvitaan lisää tutkimustyötä ja kehitystä eri tekniikkojen parantamiseksi, että yhä useampi rintasyöpäpotilas voisi elää tuntevan rinnan kanssa parannuttuaan itse rintasyövästä, Puonti toteaa.

LL Helena Puonti väittelee 27.1.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Effects of microsurgical nerve repair on sensory function after breast reconstruction". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Töölön sairaala, auditorium 1 (3. krs), Topeliuksenkatu 5, Helsinki. Vastaväittäjänä on MD, PhD Koenraad Van Landuyt, Gent University, Belgium, ja kustoksena on professori Erkki Tukiainen. Väitöskirja ja tiivistelmä ovat luettavissa E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/173219

Väittelijän yhteystiedot: helena.k.puonti@gmail.com

Lue lisää aiheesta: Terveys