Paljonko lasta saa muokata?

Suomalaisten bioeetikoiden kirjoittamaa rock-oopperaa on verrattu Rocky Horror Picture Show’hun.

Geenitestit ovat hinnaltaan yhä useamman ulottuvilla, mutta mitä niillä oikeastaan saa selville?

– Jos liikkuu ja elää terveellisesti, kaupallisista geenitesteistä ei useinkaan selviä mitään kovin ihmeellistä. Ne voivat jopa herättää turhia pelkoja, sanoo akatemiatutkija Tuija Takala.

Perimän luenta ei koskaan kosketa vain yhtä ihmistä, vaan sen sivutuotteena paljastuu tietoa lähisuvusta: isyydestä, vaikeista perinnöllisistä sairauksista ja altistumisesta niille.

– Aika monta kysymystä kannattaa miettiä valmiiksi ennen kuin lähtee testeihin.

Tieteen kauppias saa jumalten tuomion

Geenitekniikan vaikeita kysymyksiä käsitellään maaliskuun lopussa rock-oopperan keinoin, kun Takalan ja Matti Häyryn kirjoittama Playing God nousee Glorian lavalle.

– Taiteellinen muoto auttaa kuvaamaan ongelmakentän laajuutta, ja musiikki antaa ajattelun lisäksi tilaa tunteille, Aalto-yliopiston professori Häyry sanoo.

Tarina keskittyy ihmislajin selviytymiseen ja lisääntymiseen. Elämänpidennyksen saanut blues-laulaja kyllästyy elämään ja päätyy itsemurhaan. Aviopari muokkaa kaksospoikiensa ominaisuuksia ennen syntymää, mutta aiheuttaa näille vain ongelmia. Sairaan veljen pelastajaksi syntynyt sisar joutuu tekemään pitkän matkan itseensä, kun veli yrityksistä huolimatta kuolee.

Tapahtumien keskipisteessä häärii Häyryn esittämä tiedehuijari, joka lopulta vääntää 70-lukulaisen pikkukylän asiat solmuun ja saa jumalat puuttumaan tilanteeseen.

Eettistä keskustelua vanhempien valinnoista

Tutkijoiden idea rock-oopperasta syntyi Sveitsissä illallisen ja punaviinin äärellä neljä vuotta sitten. Kansainväliseen esiintyjäkaartiin lupautui muusikoita muun muassa USA:sta, Britanniasta, Ruotsista ja Suomesta, tunnetuimpana Mountain-yhtyeen rumpali Corky Laing. Kaikki musiikkikappaleet on sävelletty ja sanoitettu itse.

Rock-ooppera nähtiin ensimmäisen kerran Baselissa viime kesänä, ja se on saanut ylistäviä arvioita.

– Esityksessä tuntuu kuin olisi tosi tasokkaalla keikalla, sanoo tohtorikoulutettava Johanna Ahola-Launonen.

Tutkijoiden mukaan monet ovat lukeneet heidän tarinaansa vastalauseena geenitekniikan käytölle. Genetiikka on kuitenkin vain pieni lisä ihmisen ikiaikaiseen haluun parannella jälkikasvuaan, ja keinoja tärkeämpää on keskustella motiiveista.

– Pikemminkin haluamme kyseenalaistaa läpitunkevaa kaupallisuutta.

Kuvassa vasemmalta Tuija Takala, Johanna Ahola-Launonen ja Matti Häyry.

Lue lisää aiheesta: Terveys