Onko kuumeesta hyötyä?

20.11.2014
Jokainen muistaa poteneensa kuumetta, ainakin lapsena. Miksi tulehdus nostaa kuumeen? Vilunväreet neuvovat elimistöä keskittymään olennaiseen, taudin voittamiseen.

Vanha kansa uskoi kuumeen polttavan taudin pois. Niinpä kuumetta ei välttämättä yritetty lievittää, jotta se toimisi luonnollisena ”lääkkeenä” potilaalle.

Noin kymmenen vuotta sitten löydettiin inflammasomi, solunsisäinen proteiiniryhmä, joka aktivoituu havaitessaan epäilyttäviä aineksia. Se lähettää välittäjäaineita valmistamaan elimistön taisteluun tunkeutujia vastaan.

Yksi välittäjäaineista on viestimolekyyli interleukiini 1 beta, joka menee lämpökeskukseen nostamaan kehon lämpötilaa ja käskee maksaa valmistamaan tulehdusta sääteleviä ja vaurioalueita tunnistavia proteiineja. Tulehtunut alue houkuttelee samalla torjuntatoimiin erilaisia valkosoluja.

Lämpö saa valkosolut liikkumaan nopeammin ja syöjäsolut syömään mikrobeja tehokkaammin. Potilas uuvahtaa ja joutuu vaakatasoon.

– Väsymys on viesti koko elimistölle siitä, että nyt on hätätilanne, eikä hätätilanteessa sovi juoksennella, immunologian professori Seppo Meri kertoo.

Jälkitauti vaanii

– Vaikka kuume on ikivanha reaktio, se on edelleen nopein ja varmin tulehduksen ilmaisija, osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila Hyksin infektiosairauksien klinikalta toteaa.

Kuume on tehnyt tehtävänsä, kun se on aktivoinut immuunijärjestelmän. Kuumeen merkitys näkyy silloin, kun se ei nouse. Joskus ihmisellä saattaa olla hengenvaarallinen tulehdus, mutta ei kuumetta. Usein näillä potilailla on ollut kortisonilääkitys, joka on estänyt kuumeen nousun. Heidän ennusteensa on monesti huono.

On tavallista, että virusinfektiota seuraa jälkitauti. Elimistö onnistuu yleensä torjumaan viruksen, mutta sitä seuraava bakteeritulehdus voi olla vakavampi juttu.

– Jos influenssan jälkeen kuume nousee uudestaan, se on usein merkki keuhkokuumeesta tai muusta antibioottia vaativasta jälkitaudista, sanoo Veli-Jukka Anttila.

Kahta potijatyyppiä

Osa ihmisistä nostaa herkästi kovan kuumeen törmätessään mikrobeihin. Heidän puolustusjärjestelmänsä nojaa tappajasoluihin ja välittäjäaineisiin. Toiset taas puolustautuvat pääasiassa vasta-aineiden avulla, eivätkä juuri koskaan ole kuumeessa.

Molemmissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Kuumealttiit ihmiset torjuvat tehokkaasti tulehduksia. Kääntöpuolena on alttius myös kihdille, 1-tyypin diabetekselle, nivelreumalle ja ms-taudille. Vasta-aineisiin luottavat puolestaan kärsivät usein allergioista.

– Itse olen vasta-ainetyyppiä. Olen viimeksi ollut kuumeessa lapsena tuhkarokossa, Meri kertoo.

Lue lisää kuumeesta 21.11. ilmestyvästä Yliopisto-lehdestä

Lue lisää aiheesta: Terveys