Biologi Timo Tuuri työskentelee HUSin lisääntymislääketieteen yksikön koeputkihedelmöityslaboratoriossa (IVF) vastaavana biologina ja vastaa käytännössä laboratorion toiminnasta.
Mitä tutkit?
Tutkin tällä hetkellä kantasoluja, joilla mallinnetaan kivesten ja munassarjojen kehitystä. Koitamme päästä perille siitä, miten ihan siellä yksilön kehityksen alkuvaiheessa sukurauhasten aihio kehittyy.
Meitä kiinnostaa erityisesti siinä alkukehityksessä, jos jotain menee pieleen, että miten se näkyy myöhemmin ehkä heikkona siittiöiden tuotantona tai munasarjojen toiminnan hiipumisena. Tiedämme jo, että esimerkiksi ympäristömyrkyt tai muut ympäristötekijät voivat vaikuttaa siittiöiden tuotantoon. Länsimaissa siittiöiden tuotanto on suorastaan romahtanut viimeisen 30 vuoden aikana.
Tavoitteenamme on luoda soluviljelymalli kantasoluilla siitä, miten normaali sukurauhasten kehitys etenee. Sitten kun tiedämme, miten normaali kehitys menee, niin me voimme tutkia esimerkiksi yksittäisten myrkyllisten aineiden vaikutuksia sukusoluihin. Tällaista mallia ei oikeastaan tällä hetkellä maailmassa ole.
Miksi tieteellinen tutkimus on tärkeä potilaan kannalta?
Tutkimuksella haemme vastauksia juuri potilaaseen vaikuttaviin kysymyksiin. Kuten, miksi miehillä voidaan havaita siittiöiden tuotannon laskua? Ja miksi naisilla tietynlaiset munarauhasten toimintojen tai munasarjojen toimintahäiriöt ovat lisääntyneet?
Potilaan kannalta näiden asioiden selvittäminen on vähintäänkin diagnostisesti merkittävä asia ja mahdollisesti joskus näitä kehityskulkuja voidaan ennaltaehkäistä. Kun saamme selville minkälaiset altistukset vaikuttavat sukusolujen kehitykseen ja millä lailla, niin se on kansanterveydellisesti merkittävää. Tällöin voidaan antaa mahdollisia suosituksia, että tiettyjen aineiden käyttö vaikuttaa terveyteen, ja miksi niitä pitäisi ruveta sääntelemään.
Mitä asioita nousee esiin potilaan kanssa laboratoriossa toimittaessa?
Tapaamme klinikalla potilaita vain lyhyesti esimeriksi alkionsiirtojen yhteydessä, jolloin käymme läpi hoidon kulun ja sen hetkisen tilanteen. Jos potilailla herää tarkempia kysymyksiä omien hoitojensa kulusta tai alkioiden kehitykseen liittyvistä asioista, voimme selvitellä niitä erillisellä biologin soittoajalla.
Pystytäänkö hoidoissa ottamaan huomioon potilaan yksilöllinen terveys?
Kliinisellä puolella potilailta kartoitetaan yksilöllisiä tekijöitä kuten hormoniarvoja ja hoitoja räätälöidään sen mukaan.
Tunnemme jo erilaisia geenejä, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi, että alkion kehitys pysähtyy jossain vaiheessa ennen kuin se pääsee edes kiinnittymään. Tästä on kuitenkin vielä matkaa siihen, että näitä geenejä ruvetaan testaamaan potilailla ja että ne vaikuttaisivat potilaan yksilölliseen hoitoon.
Miten tutkimusalasi hoito on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana?
Vaikka tiedämme paljon enemmän kuin kymmenen vuotta sitten niin isoja muutoksia potilaan hoidossa ei ole vielä nähtävissä. Hedelmöitysten onnistumiset ovat parantuneet jonkin verran, ja ylipäänsä alkiot selviytyvät paremmin vaikkapa nyt pakastuksesta ja sulatuksesta.
Mikä on juuri nyt jännittävin asia mitä alallasi tapahtuu? Mistä tutkimustuloksista tai läpimurrosta olet viime aikoina innostunut eniten?
Olen tällä hetkellä todella innoissani, että olemme omassa tutkimuksessani ottaneet käyttöön kantasoluista muodostuvan solumallin, jolla voimme mallintaa ja tutkia hyvin varhaista, viiden - kuuden viikon ikäistä yksilönkehitystä. Pystymme näin mallintamaan sellaista sikiön kehitysvaihetta, josta meillä ei oikeastaan ole aikaisempaa tietoa.
Pystytkö nyt tai jatkossa hyödyntämään tekoälyä tutkimuksessa?
Nimenomaan suurten datamassojen käsittelyyn ja sieltä tutkimukseen liittyvien löytöjen tekemiseen esimerkiksi oman tutkimusalan ulkopuolelta - siitä voi olla paljonkin iloa.
Millaiseen tulevaisuuteen uskot, miltä oman alasi terveydenhoito näyttää noin 10 vuoden päästä?
Tiedämme, että syntyvyys niin meillä kuin muuallakin maailmassa on laskussa monista eri syistä. Uskon, että hedelmöityspalveluille tulee olemaan kysyntää sekä yksilöiden että yhteiskunnan puolesta.
Alallamme tapahtuu pieniä kehitysaskeleita koko ajan: kymmenen vuoden kuluttua hoidot ovat entistä turvallisempia ja tehokkaampia.
Miltä tavallinen työpäiväsi näyttää?
Laboratoriossa teen ihan kaikennäköisiä asioita joita IVF-laboratoriossa tehdään eli siellä toimitaan sukusolujen ja alkioiden kanssa; niitä kerätään, yhdistellään, pakastetaan ja sulatetaan. Työ on käytännössä mikroskoopin alla tapahtuvaa käsityötä.
Työni sisältää myös hallinnollisia asioita ja suunnittelua. Vastaan esimerkiksi tilauksista ja laitehankinnoista sekä monista laitteiden kunnossapitoon liittyvistä asioista, ja ylipäänsä täytyy ottaa kantaa erilaisiin asioihin.
Lisäksi tulee oma tutkimustyö, ja yritän pysyä kärryillä mitä alallani tapahtuu ja lukea alaan liittyviä tieteellisiä artikkeleita.
Mikä sai sinut alun perin hakeutumaan alas pariin? Oliko joku käänteentekevä hetki?
Olin saanut väitöskirjaani varten suurin piirtein kaikki työt tehtyä, kun näin sattumalta lehti-ilmoituksen Hesarissa, jossa Väestöliitto etsi lisääntymisbiologia. Hain ja sain paikan, vaikka en siinä vaiheessa ollut alaan varsinaisesti kovin perehtynyt.
Outi Hovatta oli silloin Väestöliiton ylilääkärinä ja hän oli todella tutkimusmyönteinen ja teki itsekin kaikenlaista tutkimusta. Tavallaan päädyin siis suoraan mukaan erilaisiin tutkimushankkeisiin, jotka liittyivät lapsettomuushoitoihin ja lisääntymisbiologiaan ja sitä kautta jäin alalle. Enkä ole katunut.
Lahjoittamalla Helsingin yliopistolle annat tieteen liekin loistaa ja tuet matkaa kohti tulevaisuuden läpimurtoja. Voit tehdä lahjoituksen valitsemallesi tutkimusalalle tai tehdä yleislahjoituksen Helsingin yliopistolle opintojen ja tutkimuksen tueksi. Tule mukaan tekemään elämän läpimurtoja!