Norovirus kaataa kansaa

Jos virukset olisivat elokuvan ilkiöitä, norovirus kävisi superpahiksesta. Viime viikkoina norovirus on kellistänyt muun muassa risteilyväkeä sekä päättäjäisjuhlien pitopöydissä piipahtaneita.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2014.

Noroviruksen arvellaan olevan yleisin vatsataudin aiheuttaja teollisissa maissa. Tarkkoja tilastoja ei ole, sillä useimmat vatsataudin uhrit eivät hakeudu lääkäriin.

Yleensä virus tarttuu ihmisestä toiseen kosketuksen kautta, toisinaan ruoan tai veden välityksellä. Monet selvittämättömät ruokamyrkytystapaukset saattavat olla norovirusepidemioita. Viruksen voi saada myös ovenkahvasta tai tietokoneen näppäimistöltä, sillä se sinnittelee pinnoilla varsin pitkään.

Norovirusta on esiintynyt mahdollisesti jopa vuosisatoja, ainakin vuosikymmeniä. Mutta tutkijoille se on melko uusi tuttavuus, vaikka tauti on ollut tuttu ilmiö kevättalvisin ja pääsiäisen aikaan.

– Ennen vanhaan puhuttiin talvioksennustaudista. 1970-luvulla virus löydettiin ulosteesta elektronimikroskopialla, ja vasta 1990-luvulla sen perimä pystyttiin määrittelemään, kertoo virukseen perehtynyt jatko-opiskelija Maria Rönnqvist elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolta.

Rönnqvist työskentelee dosentti Leena Maunulan ympäristövirologian ryhmässä eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

RAJUT OIREET / Vieläkään noroa ei pystytä viljelemään laboratoriossa, eikä sille ole eläinmallia. Ainut tapa tutkia tarttumista on altistaa vapaaehtoiset koehenkilöt virukselle. Tällaisia kokeita ei tehdä Suomessa, mutta Slate-lehden artikkelin mukaan Yhdysvalloissa koehenkilöille maksetaan koettelemuksesta noin tuhat dollaria.

Helsingin yliopistossa tutkitaan viruksen le­viämistä esimerkiksi käsien kautta eri pinnoille.

– Norovirusta tutkitaan myös mallivirusten avulla. Hiiren norovirusta, joka muistuttaa ominaisuuksiltaan ihmisen virusta, voidaan viljellä soluviljelmässä.

Yksi tapa tutkia viruksen esiintyvyyttä pinnoilla ovat epidemiat. Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto tekee yhteistyötä ympäristökeskusten kanssa. Kun tulee tietoa epidemiasta, ympäristökeskuksen väki ottaa paikan päällä näytteitä, joita yliopiston tutkijat voivat hyödyntää.

Noroviruksen kourissa oksentelu ja ripuli on usein rajua. Mutta tauti voi olla myös lievä tai jopa oireeton. Noin kolmasosa tartunnoista on oireettomia.

Noroviruksen aiheuttama mahatauti kestää yleensä yhdestä kahteen päivää, mutta vastustuskyvyltään heikentyneillä ihmisillä, kuten vanhuksilla, tauti voi kestää pidempään ja oireet ovat rajummat.

YHDEN YRJÖN MAHTI / Helsingin yliopistollisen keskussairaalan infektiosairauksien yksikössä on tänä vuonna ollut rauhallista, kertoo infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila.

– Meillä oli iso epidemia vuosina 2006–2007. Uutta epidemiaa on odoteltu pari vuotta, sillä yleensä epidemioita tulee 7–8 vuoden välein, kun virus muuntuu ja ihmisten immuniteetti häviää.

Tartunnat ovat yleistymässä, sillä uudet virustyypit sairastuttavat yhä suuremman joukon ihmisiä. Se voi johtua siitä, että ihmiset matkustavat enemmän. Toinen mahdollinen syy piilee noroviruksessa itsessään. Norovirukset tarttuvat suoliston solujen pintasokereihin, joiden kirjo vaihtelee yksilöstä toiseen, selittää Rönnqvist. Epäillään, että uudet virustyypit pystyvät kiinnittymään eri kirjoon sokereita kuin aiemmat kannat ja leviävät siten tehokkaammin.

– Yhdessä oksennuksessa on riittävästi norovirusta tartuttamaan puoli Suomea, Anttila kuvailee.

Esimerkiksi eräällä risteilylaivalla, jossa sadat sairastuivat norovirukseen, koko alus piti kuurata vahvalla klooriliuoksella.

SAIPPUAA SÄÄSTÄMÄTTÄ / Virus kestää lämpöä 60 asteeseen saakka noin puoli tuntia. Ruokaa, kuten pakastemarjoja, tulee kuumentaa 90 asteessa yli viisi minuuttia tai keittää kaksi minuuttia.  

– Norovirus säilyy pakastettaessa käytännössä ikuisesti. Tämän takia ulkomaisia pakastemarjoja ei kannata syödä kuumentamatta.

Jääkaapissa tai vastaavassa lämpötilassa noroviruksen säilyvyys on kuukausia, samoin kuin vedessä.

– Pinnoilla virusta voidaan havaita viikkoja, kun vastaavasti influenssavirus selviää niillä noin neljä tuntia, Rönnqvist kertoo.

Noron säilyvyyden salaisuus on proteiinikuori. Joillakin viruksilla on rasvakuori, joka ei kestä alkoholipitoisia pesuaineita. Proteiinikuoreen alkoholi ei pure yhtä tehokkaasti.

– Yleisissä tiloissa siivoamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Ainakin WC-tilat pitäisi epidemian aikana puhdistaa klooripitoisella pesuaineella.

Myös yleisten tilojen tekstiilit, kuten kokolattiamatot, on paras puhdistaa kunnolla. Pelkkä imurointi ei riitä.

– Kotioloissa pesisin likaantuneet vaatteet yli 60 tai jopa 90 asteessa, jos ne sen kestävät.

Toisin kuin flunssa, noro ei yleensä tartu pisaratartuntana. Lisäksi sairastaneet saavat immuniteetin, joka kestää noin puoli vuotta.

– Kunnollinen käsienpesu saippualla ja vedellä on osoitettu toimivaksi keinoksi ehkäistä norovirusta, Rönnqvist muistuttaa.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.

Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Terveys