Nimikkorahasto lapsettomuuden tutkimiseen

Viime vuoden lopulla professori Aarne I. Koskimies mietti, kuinka voisi eläkkeellä ollessaan edistää ominta alaansa: lapsettomuuteen liittyvää lääketieteellistä tutkimusta, opetusta ja valistustyötä. Hän päätti perustaa Helsingin yliopiston rahastoihin oman nimikkorahastonsa. Se toimii nyt osana lääketieteen rahastoa.

— Koko idea syntyi hieman ennen 70-vuotismerkkipäiviäni, joten sain kätevästi ohjattua rahastoon myös merkkipäiväni muistamiset, Aarne Koskimies sanoo.

Koskimies tunnetaan parhaiten koeputkihedelmöityksen menetelmien uraauurtavana kehittäjänä. Tuo kehitystyö alkoi 1970—80 –lukujen taitteessa HYKS Naistenklinikalla.

Yhdessä vuosikymmenessä Koskimies kollegoineen nosti koeputkihedelmöityksen tehokkaimmaksi lapsettomuuden hoitokeinoksi.

— Aluksi moni ei uskonut, että koeputkihedelmöityksestä tulisi minkäänlaista hoitomuotoa, sillä raskaaksi tulo alkuaikoina oli lottovoittoon verrattavaa onnenkauppaa.  Kaikki yliopistosairaalassa tehty tieteellinen perustutkimus auttoi kuitenkin kehittämään menetelmästä niin menestyvän, mitä se tänä päivänä on.

Vaikka koeputkihedelmöityksen grand old man onkin, Koskimies ei halunnut sitoa rahastonsa käyttömahdollisuuksia vain alan tekniikan kehittämiseen.

— Lapsettomuuden tutkimus on niin valtavan laaja-alaista, että tekniikka tai laboratoriotutkimus ovat vain osa kokonaisuudesta. Joku voi tutkia vaikkapa eettisiä ja moraalisia kysymyksiä siitä, miten eri uskonnot suhtautuvat lapsettomuuteen tai millaisia lakeja lapsettomuuden suhteen on säädetty eri maissa.

— Ihminen ei myöskään ole mekaaninen laite. Lapsettomuuden hoidossa psyykkisillä tekijöillä on erittäin merkittävä osuus. Tiedämme esimerkiksi, että masennus tai stressi huonontavat hoitotuloksia radikaalisti. Psyykkisiä tekijöitä tutkitaan tänä päivänä paljon.

Tutkimuksen lisäksi Koskimies tukee rahastollaan mielellään myös lapsettomuuteen liittyvän opetustyön kehittämistä.

— Opetin Helsingin yliopistossa paljon ja pidin siitä kovasti, aivan kuten tutkimuksesta ja hoitotyöstänikin.

Henkilökohtaista rahastoa ei voi summissa tietenkään verrata isojen säätiöiden tai yritysten lahjoituksiin.  Pienillekin rahastoille löytyy akateemisessa maailmassa paljon tarpeita, Koskimies tietää.

— Omilta opiskeluajoiltani muistan muun muassa ne monet saamani kanslerin matka-apurahat, jotka mahdollistivat tärkeitä kongressimatkojani. Muutama sata euroa auttoi konkreettisesti ja kannusti eteenpäin uralla. Toivon nyt osaltani tukevani ja innostavani nuoria tutkijoita samalla tavoin.

Tutustu vuonna 2016 apurahoja ja stipendejä saaneisiin lääketieteen opiskelijoihin ja tutkijoihin >>

Lue lisää aiheesta: Terveys