Tutkija: Nikotiiniriippuvuus on krooninen sairaus, jota pitää hoitaa

16.10.2018
Tupakoijat eivät tarvitse sormella osoittelua, vaan tehokasta tukea ja hoitoa silloin, kun he haluavat päästä irti riippuvuudestaan, sanoo tupakointia ja nikotiiniriippuvutta yli kaksikymmentä vuotta tutkinut dosentti Tellervo Korhonen.

– Nikotiiniriippuvuus on krooninen sairaus, jolla on oma tautiluokitus. Siihen tulisi suhtautua niin kuin mihin tahansa krooniseen sairauteen ja siihen pitäisi olla tarjolla tehokasta hoitoa, sanoo dosentti Tellervo Korhonen.

Dr. Tellervo Korhonen

Tellervo Korhonen

– Tupakoijat eivät tarvitse yhtään lisää sormella osoittelua ja solvaamista. Jos jotain pitää sormella osoitella, niin tupakkateollisuutta.

Nikotiini on erittäin koukuttava aine – siinä suhteessa verrattavissa heroiiniin. Alttius riippuvuuden kehittymiselle on kuitenkin vahvasti geneettistä: osa nikotiinituotteiden käyttäjistä voi jäädä koukkuun jo muutamasta kokeilusta, kun taas toisille biologista riippuvuutta ei synny lainkaan.

Psyykkinen ja sosiaalinen tapariippuvuus on oma lukunsa, eikä sekään ole helposti murrettavissa.

Professor Jaakko Kaprio

Jaakko Kaprio

– Tutkimusten mukaan noin puolet tupakoijista on nikotiiniriippuvaisia. Esimerkiksi alkoholin käyttäjistä riippuvaisia on vain noin 10 prosenttia. Kuitenkin riippuvuussairauksista puhuttaessa keskitytään yleensä vain päihteisiin ja unohdetaan tupakointi, professori Jaakko Kaprio huomauttaa.

Nikotiini on erittäin vahvasti koukuttava aine. Erityisesti nuorten aivot ovat äärimmäisen herkkiä nikotiinille.

Erityisen herkästi nikotiini koukuttaa nuorena. Ensimmäiset tupakointikokeilut tehdään yleensä 14-15-vuotiaina tai jopa aikaisemmin, ja sen ikäisten nuorten aivot ovat äärimmäisen herkkiä nikotiinille. Nikotiiniriippuvaisista aikuisista lähes kaikki ovat aloittaneet tupakoinnin hyvin nuorena.

– Voisi melkein sanoa, että tupakointi ja nikotiiniriippuvuus ovat lastentauteja, Kaprio sanoo.

Nikotiiniriippuvuuden todellista luonnetta ei vielä ymmärretä riittävän hyvin edes terveydenhuollossa.

– Tupakoinnin lopettaminen ei ole kiinni vain tupakoijan omasta motivaatiosta. Joka toisella tupakoijalla on riippuvuussairaus, jonka voittaminen vaatii pitkäaikaista ja tehokasta hoitoa. Tämä viesti pitäisi saada terveydenhuollossa perille ihan ruohonjuuritasolle saakka, Korhonen sanoo.  

Seuraukset tunnetaan, vaikutusmekanismeja etsitään

Tupakoinnin tiedetään aiheuttavan muun muassa syöpiä, hengityselinsairauksia ja verisuonisairauksia. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee maailmassa vuosittain noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Keskimäärin tupakoijat kuolevat kymmenen vuotta nuorempana kuin tupakoimattomat.

– Epidemiologinen näyttö tupakoinnin syy-yhteydestä moniin sairauksiin on kiistaton – vahvempaa näyttöä ei juuri voisi olla, Kaprio sanoo.

Vielä ei kuitenkaan tunneta riittävän tarkasti niitä biologisia vaikutusmekanismeja, joiden kautta tupakointi aiheuttaa sairauksia eikä myöskään sitä, mikä on nikotiinin rooli näiden sairauksien kehittymisessä. Se kuitenkin tiedetään, että nikotiini – joka on hyvin myrkyllinen pyridiinialkaloidi – aiheuttaa monenlaisia haittoja elimistölle jo pieninä pitoisuuksina.

Nikotiinin vaikutus aivoihin vaihtelee yksilöllisesti ja voi vaihdella myös eri tilanteissa.

Nikotiini sitoutuu elimistössä niin sanottuihin kolinergisiin nikotiinireseptoreihin. Näitä reseptoreita on useissa eri elimissä, mutta erityisen paljon aivoissa. Nikotiinin sitoutumisen seurauksena aivoissa vapautuu erilaisia välittäjäaineita, muun muassa adrenaliinia ja dopamiinia. Tupakoinnin tuottaman mielihyvän tunteen takana on juuri dopamiini; adrenaliini puolestaan vaikuttaa sydämen sykkeeseen.

– Nikotiinin vaikutus aivoihin vaihtelee yksilöllisesti, ja se voi myös vaihdella eri tilanteissa. Niinpä nikotiini voi jossain tilanteessa rauhoittaa ja auttaa keskittymään, mutta toisessa tilanteessa sen vaikutus voikin olla lähes stimuloiva, Kaprio kertoo.

– Kaiken kaikkiaan tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden neurobiologia on varsin monimutkainen ja kiinnostava tutkimuskohde.

Viime aikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nikotiini vaikuttaa myös aivojen otsalohkon prefrontaalialueeseen, jolla on tärkeä rooli tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä. Nikotiinin tarkkoja vaikutuskohtia tällä alueella ei kuitenkaan vielä tiedetä.

Smoking and COPD

Kuva: 123rf

 

Nuuska on savuton mutta ei haitaton

Suomalaisten tupakointi on ollut vähenemässä jo pitkän aikaa. Vuonna 2017 viisitoista vuotta täyttäneistä suomalaisista tupakoi noin 13 prosenttia. Ongelmaa ei silti ole ratkaistu eikä taistelua voitettu, sanovat Kaprio ja Korhonen.

Nuuskan suosio on kasvanut erityisesti nuorten parissa. Nuuskaaminen ei häiritse ympäristöä tupakoinnin tapaan, ja monet kuvittelevat sen olevan myös käyttäjälleen savukkeita haitattomampi. Väärä käsitys, sanoo Korhonen.

– Nuuska on yhtä lailla nikotiinituote kuin savuke – itse asiassa pimeillä markkinoilla on myynnissä nuuskatuotteita, joissa nikotiinipitoisuus on paljon korkeampi kuin savukkeissa. Nikotiini imeytyy tietenkin elimistöön myös nuuskasta, ja altistaa kaikille nikotiinin terveyshaitoille, myös riippuvuudelle.

Nuuskan käyttö altistaa myös monille suun alueen sairauksille – hampaiden reikiintymisestä aina pahanlaatuisiin limakalvon sairauksiin.

Nikotiinia paahtovanukkaalla

e-cigarette

Kuva: 123rf

Sähkösavukkeita on markkinoitu terveellisempänä vaihtoehtona tupakoinnille ja myös keinona tupakasta vieroittumiseen. Sähkösavukkeiden terveysvaikutuksista kuitenkin tiedetään toistaiseksi kovin vähän, ja tilannetta vaikeuttaa se, että savukkeissa voidaan käyttää hyvin monenlaisia nesteitä ja aineyhdistelmiä.

Tarjolla on nikotiinittomia vaihtoehtoja, mutta kätevästi sähkösavukkeen kautta käy nikotiininkin imeminen.

Tupakkayhtiöt ovat hyvin innovatiivisia uusien nikotiinituotteiden kehittelyssä.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että sähkösavukkeet eivät juurikaan tehosta tupakoinnin lopettamista kokonaan. Sen sijaan niitä käytetään jonkin verran korvaushoitona eli yhdistetään nikotiinin käyttö sähkötupakointiin, Kaprio sanoo.

Aluksi sähkösavukkeita toivat markkinoille monet pienet yrittäjät, mutta isot tupakkayhtiöt innostuivat ideasta nopeasti.

– Sähkösavukkeiden teknologinen kehittely on ollut huimaa. Tupakkayhtiöt ovat hyvin innovatiivisia uusien nikotiinituotteiden kehittelyssä, Kaprio sanoo.

Muun muassa Yhdysvaltain terveysvirasto FDA on huolissaan nuorten innostuksesta sähkötupakointiin, ja erityistä huomiota virasto on kiinnittänyt uuteen trendituotteeseen nimeltä Juul; asiasta kertoi muun muassa New York Times syyskuussa 2018.

Juul on muistitikkua muistuttava sähkösavuke, jota voidaan ladata vaikka läppäriltä. Erityisen suosittua ’juulaus’ on yliopistoissa ja it-alalla. Saatavilla on monia eri makuja mangosta paahtovanukkaaseen, mutta yksi on yhteistä: juul sisältää niin paljon nikotiinia, että Euroopassa sen myynti ei ole sallittua.

Myös Helsingin sanomat kertoi juulauksesta 26.9.2018 otsikolla ”Amerikkalaisnuoret imevät nyt myrkkyä muistitikusta”

– Sähkötupakoinnin osalta meneillään on aikamoinen ihmiskoe, Korhonen toteaa.

”Me teemme niin kuin opetamme”

Lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani, professori Kari Reijula vetää tiedekunnan ja Helsingin yliopistollisen sairaalan yhteistä Savuton Meilahti -hanketta, jonka päämääränä on tupakasta ja muista ei-lääkkeellisistä nikotiinituotteista vapaa lääketieteellinen kampus.

 

Tupakkayhtiöiden ’terveystuotteet’  

Tupakkateollisuus on viime vuosina ottanut käyttöön oman ’harm reduction’ -strategiansa: tavoitteena on tuoda markkinoille uusia tuotteita, jotka olisivat vähemmän haitallisia kuin perinteiset poltettavat tupakkatuotteet. Näin vähennettäisiin tupakan terveyshaittoja, yhtiöt perustelevat.

Sähkösavukkeet ovat yksi tällaisista vähemmän haitallisista tuotteista: vaikka niissä käytettäisiin nikotiinia, vältytään ainakin tupakan savuhaitoilta.

Tutkijoiden ja asiantuntijoiden mielipiteet tupakkayhtiöiden uusista tuotteista jakautuvat äärestä toiseen. Osa on sitä mieltä, että mitään uusia tupakka- ja nikotiinituotteita ei markkinoille tulisi päästää, sillä päämäärä on päästä niistä kokonaan eroon. Toiset taas ovat taipuvaisia uskomaan, että vähemmän haitalliset tuotteet veisivät kehitystä oikeaan suuntaan.

Korhonen näkee asian niin, että vähemmän haitallisista nikotiinituotteista voisi olla hyötyä niille, jotka hyvästä vieroitushoidosta huolimatta eivät pääse irti nikotiiniriippuvuudesta.

– Tämä on kuitenkin hyvin marginaalinen ryhmä, sillä merkittävä osa tupakoijista pääsisi hyvän hoidon avulla eroon riippuvuudesta, Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan huomattava osa tupakoinnin lopettamisen tuesta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa, mikäli tarvittavat resurssit – osaaminen, motivaatio ja aika – varmistetaan. Osalle riippuvaisista tarvitaan kuitenkin intensiivisempää hoitoa ja erikoistunutta osaamista. 

– Valitettavasti tämä tupakkapolitiikan osio on heikoin lenkkimme ja se on noteerattu jopa kansainvälisissä tupakkapolitiikan arvioinneissa. Ei siis ole ihme, jos nikotiinista riippuvaiset tupakoijat harhautuvat tupakkateollisuuden tukemaan ’harm reduction’ strategiaan.

Kun ’harm reduction’ strategiaa katsotaan väestötasolla, lopputulos voisi kokonaisuudessaan olla kaikkea muuta kuin toivottu: moni sellainen, jolla olisi oikeasti ollut mahdollisuus päästä kokonaan eroon sekä tupakasta että nikotiinista, jäisi näiden tuotteiden käyttäjäksi, ja toisaalta nämä vähemmän haitallisiksi väitetyt tuotteet voisivat houkutella sellaisia uusia käyttäjiä, jotka eivät perinteiseen tupakoimiseen tai nuuskaamiseen koskaan ryhtyisi, Korhonen pohtii.

– Loppujen lopuksi nikotiini on se, mitä tupakkateollisuus haluaa kansalle annostella, koska se koukuttaa ja siten takaa, että tuotteille on jatkuva menekki.

– Ei näytä siltä, että tupakkateollisuudessa edes harkittaisiin nikotiinituotteista luopumista. Miksi harkittaisiin, kun ala on edelleen erittäin tuottoisa? Kaprio kuittaa.

Suomalaista tupakkapolitiikkaa

Lue myös: Lähes neljännes suomalaisista 18-vuotiaista miehistä käyttää nuuskaa

Lue lisää aiheesta: Terveys