Neuropelaaminen hoitaa aivosairauksia

28.4.2014
Tulevaisuudessa tietokonepeli kertoo, sairastatko ADHD:ta, Alzheimeria tai skitsofreniaa.

Toimintavideopeli, joka diagnosoi aivojen kunnon ja hoitaa sitten mahdollisia aivosairauksia. Kuulostaako scifiltä? Vielä se sitä osin onkin, vaikka aihetta tutkitaan kiihkeästi ympäri maailmaa.

Yksi tutkijoista on Viikissä toimivan Neurotieteen tutkimuskeskuksen ryhmänjohtaja Matias Palva. Hän puhuu aivoista ja pelaamisesta Tiedekulmassa tiistaina.

Neuropelaamisella tarkoitetaan kolmea eri asiaa: terveiden aivojen treenaamista, aivosairauksien diagnosointia sekä niiden hoitamista.

Eniten kohistaan viihdepelaamisen kokemuksellisen puolen kasvattamisesta neurobiologian avulla, esimerkiksi käyttämällä aivosignaaleja tietokonepelin ohjausvälineenä.

Tämä ei Palvaa innosta.

– Aivoja ei ole tarkoitettu asioiden käyttämiseen, jalat ja kädet ovat sitä varten.

Rauhalliset vai pomppivat aivot?

Aivosairauksien hoitamisessa ja diagnosoimisessa tietokonepeleistä sen sijaan olisi hyötyä.

– Melkein kaikkien aivosairauksien diagnosointiin voisi kehittää pelin, Palva sanoo.

Toisin kuin usein ajatellaan, aivotoiminta ei riipu siitä, tekeekö jotain vai ei. Aivot toimivat koko ajan spontaanisti.

Tämä aivojen ajallinen rakenne ennustaa millä tavalla ihmiset käyttäytyvät.

– Toisten aivot pysyvät pidempiä aikoja samankaltaisissa tiloissa, toisten pomppivat tilasta toiseen. Koetilanteessa huomasimme, että ihmiset joiden aivot pysyvät samoissa tiloissa, pystyivät pidempään keskittymään tutkimustehtävään.

Useissa aivosairauksissa aivojen toiminta on poikkeavaa. Aivojen tilaa tutkimalla voisi saada selville, onko tutkittavalla ADHD, skitsofrenia, epilepsia, Alzheimer, autismi tai vakava depressio.

Tällä hetkellä ymmärretään kuitenkin vielä huonosti, mitä aivotoiminnan alueita pystytään mittaamaan.

Pelaaminen paransi näköä

Lupaavia edistysaskeleita on jo otettu, mutta vielä ei ole kehitetty pelituotetta, joka olisi hyväksytty diagnostiseksi välineeksi.

– Kuilu neurobiologisen tutkimuksen ja peliteollisuuden toiveiden välillä on valtava.

Palva on osallistunut yhden hoitavan pelin tutkimiseen. Hiljattain tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa tutkittiin pelaamisen ja lääkehoidon vaikutuksia amblyopian eli niin sanotun ”laiskan silmän” hoidossa. Tämä aivosairaus on lapsena helposti parannettavissa, mutta pysyvä, jos varhainen hoito jää saamatta.

– Tutkittavat pelasivat tietokonepeliä kymmenen viikkoa puoli tuntia päivässä. Se paransi huomattavasti heidän näöntarkkuuttaan.

Tietokoneterapia on edullista

Hoitavien pelien ensisijainen hyöty on hinta.

– Ne ovat tosi edullisia, koska eivät sido hoitohenkilökuntaa tai hoitopaikkoja.

Parhaimmillaan myös pelien tehokkuus sairauksien hoidossa voisi mennä jo olemassa olevien terapioiden ohi, mutta siihen on Palvan mukaan vielä pitkä matka.

Nyt pelimaailmassa toimitaan villin lännen säännöillä. Neuropelaamisen ja -biologian nimissä myydään monenlaista. Puhutaan brain fitness:istä, jonka väitetään parantavan terveen ihmisen aivotoimintaa. Pääsääntöisesti näiden aivojumppapelien ei kuitenkaan ole osoitettu kehittävän kykyjä itse pelien ulkopuolella.

– Viulua soittamalla ei kehity jalkapallossa, Palva vertaa.

Markkinoilla on myös pelejä, joiden sanotaan lievittävän ADHD-oireita. Vaikka näiden pelien vaikutukset ovat tutkimustasolla lupaavia, muut terapiamuodot ovat yhä paljon tehokkaampia.

Toimintapeleistä tarkkaavaisuutta

Mutta ei Palva vastusta omaksi ilokseen pelaamistakaan. Päinvastoin, pelaaminen on hyödyllistä, Palva sanoo. Toimintavideopelit parantavat monia kognitiivisia kykyjä sekä näöntarkkuutta. Pelatessa pitää silti muistaa kohtuus.

– Aktiiviset pelaajat pärjäävät koulussa tai yliopistossa huonommin siitä huolimatta että muisti, näkö ja tarkkuus paranevat. Se taas johtuu siitä, että pelaamiseen keskittyessään he käyttävät aikansa vain siihen.

Tervetuloa Aivojen huoltoa ja oppimista pelien avulla -tapahtumaan Tiedekulmaan tiistaina klo 16–18.

Lue lisää aiheesta: Terveys