Naisen keski-ikä kuluu hoivatessa

Suomessa laki ei velvoita lapsia huolehtimaan iäkkäistä vanhemmista kuten monissa muissa maissa. Käytännössä omaishoidon perinne on vahva ja jopa 700 000 suomalaista hoivaa läheistään työn ohella. Siten joka kolmas työssäkäyvä pitää huolta vanhemmasta, puolisosta tai erityislapsesta. Nämä arjen puurtajat ovat hyvin usein keski-ikäisiä naisia, selvittää Helsingin yliopiston tuore tutkimus.

Omaishoivasta ja -hoidosta on viime aikoina keskusteltu paljon. Pääministeri Juha Sipilän hallitus säästää ja leikkaa, mutta omaishoitajia se rahoittaa entistä enemmän. Tämä on taloudellisestikin viisasta, sillä läheishoiva eri muodoissaan on yhteiskunnalle halpaa.

Tuoreessa Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian tutkimuksessa pohditaan, miten työelämä ja omaishoiva sopivat yhteen. Läheisiään työn ohella hoivaavat ovat tyypillisesti noin viisikymppisiä naisia – heille hoivarooli saattaa tarkoittaa poissaoloja tai työajan lyhennyksiä, ylitöiden karsimisia ja uran rakentamisen vaikeutumista. Hoivaaminen myös lisää merkittävästi stressiä ja tulee usein kalliiksi. Erityisen kovilla ovat niin sanotussa kerrosleipätilanteessa olevat, joilla on työn lisäksi vastuu sekä lapsista että vanhemmasta tai puolisosta. 

Läheisiään työn ohella hoivaavat ovat tyypillisesti noin viisikymppisiä naisia.

Mitkä asiat mahdollistavat työn ja hoivaroolin yhdistämisen? Tutkimusta johtanut dosentti Kaisa Kauppinen puhuu hoivaystävällisestä työpaikasta. Kun työpaikka mahdollistaa liukuvan työajan, etätyön ja työaikapankin kaltaiset joustavat käytännöt, läheisestä huolehtiminen helpottuu.

Henkisesti hyvin tärkeäksi on osoittautunut työyhteisön ystävällisyys ja henkinen tuki. Lämmin ja avoin työilmapiiri ei maksa työnantajalle mitään, mutta auttaa kahden roolin puurtajaa jaksamaan. Käytännön havainnoista korostuu puhelinetiketin tärkeys. Puhelin on läheishoivaajan tärkein tekninen apuväline. Koska hoitoasioita on pakko sopia puhelimitse työajalla ja puhelimessa olo näkyy ja kuuluu, sen käyttösäännöt on hyvä sopia ennalta.

Lämmin ja avoin työilmapiiri ei maksa työnantajalle mitään, mutta auttaa kahden roolin puurtajaa jaksamaan.

Kauppisen mukaan pelkkä työpaikan ja työyhteisön tuki ei yksin riitä, vaan myös yhteiskunnan palveluiden pitää tukea omaishoivaa. Jos ahertaa kahta työtä ilman lepoa, on pian itse hoidon tarpeessa. Siten oma vapaa-aika ja rauha auttaa jaksamaan. Moni toivoo myös, että yhteiskunnan apu olisi pienemmän byrokratian takana. Nyt jokainen asia pitää sopia eri ihmisen tai tahon kanssa.

– Yhden luukun periaatetta toivotaan, kiteyttää tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi.

Työsuojelulaitoksen rahoittamasta tutkimuksesta käy myös ilmi, että vapaa-ajallaan läheistään hoivaavat ovat motivoituneita työntekijöitä. Hyvin hoidettu työ tuo ammatillista itsetuntoa, sosiaalisia suhteita ja rahaakin. Ja työ on myös henkireikä, kun hoivaaminen käy raskaaksi.

"Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva – työssä jaksamisen ja jaksamisen tukeminen". Toim. Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi. (Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2015: 12)

Lisää aiheesta: "Yli neljännes työssäkäyvistä hoivaa läheistään – uusi tutkimushanke alkamassa"

Lue lisää aiheesta: Terveys