Kun kieli on rikki, lauletaan Irwiniä

Afasiaa tutkitaan ja potilaita kuntoutetaan nykyisin esimerkiksi kuorolaulun avulla. Ymmärrys siitä, missä kohdassa aivoja kieli asuu, on lisääntynyt viime vuosina harppauksin.

— Perkele, pärähtää Timon suusta, kun hän etsii oikeaa sanaa.

Neljä vuotta sitten yllättänyt aivoinfarkti vei entisen liikennelentäjän kielen kokonaan.

Nyt Timo kertoo afasian aivoperustaa ja kuntoutusta käsittelevän uutuuskirjan julkistamistilaisuudessa, mitä kielen kuntoutuminen on hänen kohdallaan tarkoittanut. Sanoja tulee tiputellen ja väliin puheterapeutille kohdistettu pyyntö: Auta.

Yksi Afasia-kirjan toimittajista on logopedian emeritaprofessori Anu Klippi. Hän on nähnyt 30 tutkijavuotensa aikana, miten näkökulma afasian kuntoutukseen on muuttunut. Nyt painotetaan puheterapian ohella vuorovaikutusta.

— Se on haasteellista, koska aivojen kielellisten verkostojen vaurioiduttua vaurio vie mennessään kyvyn kommunikoida esimerkiksi viittomin.

Afaatikkojen vuorovaikutuksen tukeminen toimii kuitenkin kahteen suuntaan:

— Kommunikoinnilla on vahva yhteys hyvinvointiin, ja sosiaalisten suhteiden ylläpito edesauttaa kommunikointia.

Samaan aikaan aivokuvantamismenetelmien kehitys on tuonut yhä syvällisempää tietoa siitä, miten kieli on jäsentynyt ihmisen aivoissa. Nykykäsityksen mukaan aivot ovat organisoituneet verkostona.

— Suurin osa afasiapotilaista kärsii vasemman aivopuoliskon vammasta, mutta nykyisin sekä vasen että oikea aivopuolisko ovat tutkimuksen keskiössä, Klippi toteaa.

Kirous tai kohteliaisuus

Afasian diagnostiikassa käytetään tarkkaa lingvististä kielen kuvausta ja sen pohjalta suunniteltua mahdollisimman tehokasta kuntoutusta.

— Afasia on aina henkilökohtainen tragedia, mutta samalla se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella, miten neurofysiologiset toiminnot ovat yhteydessä kieleen, sanoo dosentti Helena Lehečková Helsingin yliopiston nykykielten laitokselta.

Hän on tutkinut, miten afasia ilmenee erikielisillä potilailla.

— Erityisen mielenkiintoista on tarkastella, mitkä afasian oireet ovat kielikohtaisia ja mitkä esiintyvät kaikissa kielissä.

Perinteisesti afasiaoireita on kuvattu englannin kielen kautta. Se on kuitenkin muoto-opiltaan yksinkertainen kieli verrattuna esimerkiksi suomeen tai Lehečkován äidinkieleen tšekkiin.

Yksi afasian yleisimmistä muodoista on agrammatismi, jossa henkilö käyttää kielioppia väärin. Se ilmentyy englannissa niin, että apuverbit, pronominit ja harvat morfeemit jäävät pois. Tšekin kielessä kieliopilliset ainekset pois jättämällä syntyisi epäsanoja, joten osa niistä korvataan muilla.

— Kielen rakenne siis määrittää, minkälaisia virheitä siinä voi tehdä, Lehečková täsmentää.

Useimmiten afaatikoilla säilyvät sanojen tunnusmerkittömät perusmuodot ja aikamuodoista preesens. Sanaston kohdalla ei sen sijaan voi tehdä yhtä selkeitä johtopäätöksiä.

— Voisi kuvitella, että sanat, jotka ovat ihmiselle tärkeimpiä, säilyisivät parhaiten, mutta se, mitä jää jäljelle voi olla hyvin yllättävää. Välillä jäljelle jäävät vain kirosanat tai kohteliaisuudet.

Silloin on tärkeää löytää korvaava kommunikointitapa, esimerkiksi intonaation käyttö.

Laulaminen parantaa mielialaa ja verenkiertoa

Kommunikaatiovaikeudet altistavat masennukselle, syrjäytymiselle ja yksinäisyydelle.

— Afaatikkojen on vaikea ilmaista arkisia tarpeitaan, mutta myös tunteita ja mielialaa. Kun muut eivät ymmärrä, laulaminen voi auttaa purkamaan tunteita kielellisesti, toteaa akatemiatutkija Teppo Särkämö.

Hän vetää Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä uutta projektia, jossa tutkitaan kuorolaulua afasian kuntoutusmuotona. Laulamiseen perustuvaa melodista intonaatioterapiaa on käytetty puheterapiassa jo 1970-luvulta lähtien, mutta sen vaikutusta on tutkittu vähän.

Särkämön tutkimuksessa afaatikot laulavat kansanlauluja sekä 1970–80-luvun hittejä, kuten Irwinin ja Leevi and the Leavingsin kappaleita. Tarkoituksena on myös tutkia kokonaan uusien melodioiden ja sanojen oppimista laulamalla.

Lisäksi aivosähkökäyrän avulla havainnoidaan uusien sanojen oppimista ja magneettikuvauksella kartoitetaan, tapahtuuko aivoissa harjoitteiden jälkeen rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, Särkämö sanoo.

— Musiikin käsittely aivoissa on hyvin laaja-alaista. Varsinkin toipumisen alkuvaiheessa on suuri hyöty virikkeistä, jotka lisäävät verenkiertoa ja aktivaatiota vaurioalueen ympärillä.

Magneetti-impulsseja testataan

Tutkimuksen kohteena on nyt myös aivojen suora stimulaatio osana afasian hoitoa. Transkraniaalinen magneettistimulaatio TMS on lupaava hoito muun muassa masennukseen. Kallon ulkopuolelta annettavien magneetti-impulssien teho perustuu verkostojen ja toimintojen uudelleen aktivoitumiseen aivoissa.

Myös afasian hoidossa TMS:n tulokset ovat varovaisen lupaavia, Anu Klippi kertoo.

— Yksilötasolla joidenkin tutkittavien kielelliset suoritukset paranivat merkittävästi.

Ehkä jatkossa aivojen muovautuvuuteen on mahdollista vaikuttaa niihin suoraan kohdistuvilla hoitomuodoilla.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä Y/09/17.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.

Lue lisää aiheesta: Terveys