Mitä toivo on, kognitiivisen neurotieteen tutkija Eino Partanen?
— Toivo on jotain tulevaisuuteen suuntautunutta, itselle positiivista ja saavutettavissa olevaa. Sekä yhteiskunnan että omien resurssien pitää olla sellaiset, että toivon kohde on mahdollinen.
Miten ihminen vajoaa toivottomuuteen?
— Toivottomuus on kliinisessä psykologiassa yksi masennuksen kriteereistä. Jos ihmisellä on takanaan negatiivisia elämänkokemuksia, ne voivat luoda sisäisen mallin: koska asiat ovat menneet huonosti, tulevaisuudessakin tulee kakkaa niskaan. Ihminen ajautuu toivottomuuden kehään, jossa epäonnistumista ennakoiden hän päätyy puolitahattomasti epäonnistumaan.
— Myös yhteiskunnan asettamat rajat voivat aiheuttaa toivottomuutta. Esimerkiksi transihmisiin kohdistuu yhteiskunnassa selkeitä rajoitteita. Kun yhteiskunta määrittelee, mitä saa toivoa, kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista laskee.
Onko toiveikkuus toinen sana optimismille?
— Ne varmasti ainakin korreloivat keskenään. Kun ihmisellä on myönteisiä elämänkokemuksia, hänellä on psyykkisiä voimavaroja selvitä vastoinkäymisistä. Optimisteilla on uskoa selviytymiseen ja luottamusta siihen, että ongelmat ovat ratkaistavissa.
Miten toivo vaikuttaa sairaudesta parantumiseen, kansanterveystieteen yliopistonlehtori Pekka Louhiala?
— Toivo ei paranna syöpää, mutta se auttaa elämään sairauden kanssa. Vaikka toivoa parantumisesta ei olisi, voi olla toivoa siedettävästä loppuelämästä. Tällainen toivo saattaa laskea verenpainetta ja näin vähentää riskiä sairastua esimerkiksi verisuonisairauksiin.
— On kuitenkin hyvä pitää mielessä vaikutusten mittaluokka. Todennäköisesti esimerkiksi perintötekijät ja elämäntavat vaikuttavat verisuonisairauden riskiin toivoa enemmän.
Mitä yhteistä on plasebolla ja toivolla?
— Niin sanotulla plasebovaikutuksella on monia mekanismeja. Yhteys toivoon löytyy siitä, että molemmissa ihmiselle syntyy odotuksia tulevasta. Eräässä tutkimuksessa joukko potilaita sai saman määrän kipulääkettä verhon takaa tippaletkusta, mutta osalle ilmoitettiin, kun he olivat saamassa lääkettä, ja osa sai lääkkeen ilman ilmoitusta. Ne, jotka osasivat odottaa lääkettä, raportoivat suuremmasta kivunlievityksestä.
Miten lääkäri voi lisätä potilaan toiveikkuutta?
— Toivo syntyy luottamuksesta. Jos ihminen luottaa siihen, että järjestelmä voi auttaa, se herättää toivoa.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2019.