Suomessa lapset rokotetaan kattavasti, kiitos neuvolajärjestelmän. Rokotteiden valinnasta päättää kansallinen asiantuntijaryhmä.

Miljoonat suomalaiset ovat sairastaneet vesirokon. Pian vesirokkoa muistellaan samaan tapaan kuin vielä 1970-alussa yleistä tuhkarokkoa. Syksystä 2017 asti Suomessa on annettu kaikille lapsille ilmainen vesirokkorokote. Jossain vaiheessa vesirokko käytännössä häviää.

Yhdistämme rokottamisen läpimurrot usein historiaan, siihen, kuinka isorokko hävitettiin 1800–1900-luvun vaihteessa ja polio 1950–60-luvulla. Polioon sairastui vielä 1950-luvulla satoja ihmisiä vuodessa.

2000-luku on kuitenkin ollut varsinaisen rokotebuumin aikaa. Tällä vuosituhannella lasten rokotusohjelmaan on lisätty Suomessa influenssarokote (2007), rotavirusrokote (2009), pneumokokkirokote (2010), kohdunkaulan syövältä suojaava HPV-rokote (2013) sekä tuoreimpana vesirokkorokote (2017).

Terveys ja talous vaa'assa

Ennen kuin Suomessa aletaan tarjota ilmaisia rokotteita, Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR antaa aiheesta lausunnon. Ryhmän tehtävä on valmistella esityksiä ja suosituksia rokotteista sekä pohtia rokottamisohjelman kehittämistä.

Puheenjohtajana on vuodesta 2014 toiminut professori Harri Saxén Helsingin yliopistosta.

— Perinteisesti puheenjohtajaksi on haluttu lasten infektiolääkäri, sillä suurin osa rokotteista annetaan lapsille.

Asiantuntijaryhmään kuuluu muun muassa lääkäreitä ja terveystaloustieteilijöitä. Ennen kuin rokote otetaan kansalliseen ohjelmaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijaryhmä tekee siitä laajan arvion. Siinä puntaroidaan rokotuksen terveysvaikutuksia ja taloudellisia seurauksia sekä arvioidaan rokotteen turvallisuus.

Sen jälkeen Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä antaa oman lausuntonsa. Jos ryhmä suosittaa rokotusta, ehdotus menee sosiaali- ja terveysministeriöön ja sieltä valtiovarainministeriöön, joka lyö lukkoon rahoituksen.

Kun vesirokkoisia lapsia ei enää viedä terveyskeskukseen tai sairaalaan, säästyy terveydenhoitokuluja. Kun vanhemmat eivät jää pois töistä, työpaikkojen tehokkuus kohenee. 

Rotavirusrokotteen on laskettu maksaneen itsensä takaisin nopeasti. Se annetaan suun kautta 6–31 viikon ikäisille lapsille.

— Rotavirusrokote on ollut menestystarina. Se ehkäisee vaikeaa ripulitautia, joka johti usein lapsen sairaalahoitoon.

Vesirokko viimeisimpänä

Muistettava hetki on ollut vesirokkorokotteen hyväksyminen kansalliseen rokotusohjelmaan, Saxén kertoo. Viime syyskuusta lähtien 1,5–11-vuotiaat ovat saaneet vesirokkorokotteen ilmaiseksi koulussa tai neuvolassa. Aikaisemmin sen sai vain maksua vastaan.

Päätöstä edelsi vuosien lobbaaminen. Rokote kehitettiin 1990-luvulla, ja asiantuntijaryhmä suositteli sitä Suomeen perusteellisen selvityksen jälkeen jo vuonna 2008. Odottaa piti kuitenkin miltei kymmenen vuotta.

— Ehkä yksi syy oli se, ettei vesirokko ole kovin dramaattinen. Siihen ei yleensä kuolla. 

Japanissa ja Yhdysvalloissa rokotettiin vesirokkoa vastaan jo 1990-luvulla. Myös pneumokokkirokote tuli Suomeen jälkijunassa, Saxén kertoo.

Kattavuus yli 95 prosenttia

Rokotukset ovat Suomessa vapaaehtoisia, mutta rokotuskattavuus on hyvällä tasolla, joskin alueellisia vaihteluja on havaittavissa. Lähes 99 prosenttia suomalaislapsista saa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä ja Hib-taudeilta, esimerkiksi aivokalvontulehdukselta, suojaavan viitosrokotussarjan. MPR-rokotteen eli suojan tuhka- ja vihurirokkoa sekä sikotautia vastaan saa 95 prosenttia lapsista.

— Kansainväliset kollegat epäilevät välillä, että onko tämä totta, kun luvut ovat yli 95 prosentin luokkaa. "Rokotuskriittiset" ovat Suomessa ainakin toistaiseksi aika harvassa. 

Suomalaislapset rokotetaan yleensä neuvolassa. Nimenomaan neuvolat ovat Saxénin mukaan suomalaisen rokotusjärjestelmän hieno puoli.

— Kaikki käyvät niissä tulotasosta riippumatta, ja henkilökunta on erinomaisen osaavaa.

Missä korjattavaa?

Parantamisen varaakin löytyy. Esimerkiksi tyttöjen HPV-rokotteen kattavuus on vain 60–70 prosenttia, Saxén muistuttaa. HPV-rokotteen saavat Suomessa maksutta 11–12-vuotiaat tytöt.

Saxen arvelee, että ihmiset saattavat yhdistää HPV-rokotteen jollain tapaa sukupuolitauteihin ja että mielikuva vähentää rokotteen ottamista. HPV-rokote ehkäisee kuitenkin erittäin tehokkaasti kohdunkaulan syövän esiasteita.

Rokotteen arvioidaan estävän noin neljä viidestä kohdunkaulan syövästä.

Toinen ongelma on pikkulasten influenssarokotusten heikko kattavuus. Siihen on todennäköisesti vaikuttanut vuosien 2009–2010 tapahtumasarja, jossa 4–19-vuotiaita suomalaisia sairastui narkolepsiaan sikainfluenssarokotteen jälkeen ja myös iäkkäämpien ihmisten narkolepsiariski kohosi. Tapaus on edelleen muistissa.

— Narkolepsian kaltaisia erittäin harvinaisia haittavaikutuksia ei valitettavasti saada selville etukäteen, koska sellainen vaatisi valtavan laajoja, kymmeniätuhansia lapsia vaativia tutkimuksia, Harri Saxén pahoittelee.

HPV-rokote annetaan ehkä jatkossa myös pojille.

Seuraavaksi vyöruusua vastaan?

Rokotteita saattaa tulla jatkossa lisää. Julkista keskustelua on jo käyty siitä, pitäisikö yli 65-vuotiaille jakaa rokotetta keuhkokuumetta vastaan. Rokotteen hinnan ja sen aiheuttamien säästöjen suhdetta selvitetään, ja asia tulee piakkoin KRAR:n pöydälle.

Mielenkiintoinen mahdollisuus on myös vyöruusurokote, Saxén sanoo.

— Eurooppaan on Yhdysvalloista tulossa uudenlainen rokote, joka vaikuttaa todella hyvältä. Näin ehkäistäisiin tehokkaasti senioriväestön ikävä tauti, joka aiheuttaa pitkiä kipujaksoja, professori toteaa.

Tällä hetkellä KRAR:n mietittävänä on se, pitäisikö HPV-rokotetta antaa tyttöjen lisäksi myös pojille. HPV eli papilloomavirus ei aiheuta vain kohdunkaulan syöpiä naisille, vaan myös pojille erilaisia syöpiä nielun alueella. 

Rahaa oikeaan laariin

On sorvattava paljon laskelmia ja lausuntoja ennen kuin mikään uusista rokotevaihtoehdoista siirtyy kansalliseen rokotusohjelmaan ja kansalaisten saataville. Lisäksi tarvitaan poliittinen päätös rahoista. 

Rokottaminen ei kuitenkaan ole erityisen kallista. Lasten nykyinen rokotusohjelma maksaa noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtion talousarvioesityksessä 2018 rokotekustannukset kokonaisuudessaan ovat noin 28 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään rokotuksiin liittyvät selvitykset ja esimerkiksi mahdollisuuden palkata työntekijöitä kehittämään seurantajärjestelmiä. 

Saxénin mukaan rokotteisiin käytetyt eurot ovat erinomainen tapa käyttää valtion rahaa. 

— Kaikilla mittareilla tarkasteltuna rokotteet ovat erittäin kannattavia.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/02/18.

Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.