”Etelä-Koreassa mers leviää hallitsemattomasti” otsikoi Iltalehti maanantaina. Voisiko mers siis levitä pandemiaksi eli kaikkialla maailmassa ihmisestä toiseen yleisesti tarttuvaksi taudiksi?
Tätä on pelätty, koska mers-taudin eli Lähi-idän hengitysoireyhtymän aiheuttajaksi tunnistettu koronavirus on sukua toiselle, pahaa mainetta niittäneelle koronavirukselle: sars-taudin eli äkillisen vakavan keuhkotieoireyhtymän aiheuttajalle.
Pelot pandemiasta ovat vahvasti liioiteltuja ja median turhaan lietsomia, virustutkimuksen kansainväliset huippunimet vakuuttivat yksimielisesti Emerging infections -symposiumissa Espoon Hanasaaressa samana päivänä kuin Iltalehti julkaisi juttunsa.
Kameliharrastus levittää tautia
Mersin yleisyyttä ja tartuntamekanismeja Saudi-Arabiassa tutkinut Bonnin yliopiston virologian professori Christian Drosten arvelee, että Mersin aiheuttava virus on luultavasti ollut olemassa jo pitkään tai ainakin 30 vuotta. Ja vieläpä samanlaisena ja yhtä vaarallisena.
Tauti on levinnyt, kun vaurastuneet kameliharrastajat ovat hankkineet lisää tartuttajaeläimiä.
– Viruksen leviäminen Saudi-Arabiassa viime aikoina johtuu öljytulojen aikaansaamasta vaurastumisesta. Kamelit levittävät virusta, ja nyt ihmisillä on ollut varaa hankkia enemmän kameleita harrastukseksi.
Mersin aiheuttajan vuonna 2012 löytänyt hollantilaisen Erasmus Medical Centerin professori Ron Fouchier pitää todennäköisenä, että jo 30 vuotta sitten Saudi-Arabiassa kuoli ihmisiä mersiin.
– Silloisella teknologialla tällainen saattoi hyvinkin jäädä huomaamatta, Fouchier sanoo.
Tuhkarokko tartuttaa 40-kertaisesti
Mersin pitkä tuntemattomuus kielii siitä, että tauti ei ole kokonaisille populaatioille kovin vakava uhka.
Drostenin kartoitusten mukaan vain 0,15 prosenttia Saudi-Arabian asukkaista on kehittänyt vasta-aineita aiheuttajavirukselle eli saanut jossain elämänsä vaiheessa virustartunnan. Jos virus tarttuisi jatkuvasti ihmisten välillä, luvun pitäisi olla suurempi.
– Maailman herkimmin tarttuvassa taudissa, tuhkarokossa, yksi taudinkantaja sairastuttaa keskimäärin 20 muuta ihmistä. Mersillä luku on 0,5. Siksi se ei leviä pandemiaksi ihmisten välillä, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti, yksi Emerging infections –symposiumin pääjärjestäjistä.
– Sairaalaolosuhteissa virus voi kuitenkin tarttua yksittäisten superlevittäjien kautta ja aiheuttaa usein valmiiksi perussairailla potilailla vakavia infektioita.
Yleensä tartuttaja on eläin
Kaikkiaan mers on siis kuitenkin lähinnä zoonoosi eli tauti jonka tartunnat saadaan eläimistä. Kotoisampia zoonooseja ovat muiden muassa myyräkuume, rabies ja puutiaisaivokuume.
Tuhkarokosta ja malariasta olisi syytä olla enemmän huolissaan kuin mersistä ja ebolasta.
– Mersin ja ebolan kanssa voi elää. Tuhkarokosta ja malariasta olisi syytä olla enemmän huolissaan, mutta niistä puhutaan mediassa paljon vähemmän kuin näistä uusista taudeista, Fouchier kummastelee.
Rokote mieluiten kameleille
Mersiin ei ole vielä keksitty rokotetta. Tämä on asiantuntijoiden mukaan normaalia, koska rokotteen kehittäminen markkinoille asti vie kosolti aikaa.
Kun oletettavasti toimiva rokote on valmis, sitä on turvallisuussyistä pakko testata pitkään ja huolellisesti ennen laajaa levitystä.
Viruksesta ei ole kameleille haittaa.
– Jos tautitapauksia on vähän, rokotteen kehittäminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, Yhdysvaltain tartuntatautiviraston ebola-asiantuntija professori Pierre Rollin huomauttaa.
– Mersin torjumiseksi olisi ennemminkin järkevä rokottaa kameleita, Fouchier arvioi.
– Eläinlääketiede ei siihen kuitenkaan helposti ryhdy, koska viruksesta ei ole kameleille haittaa. Rahoituksen tällaisen eläinrokotteen kehittämiseen pitää siksi tulla ihmislääketieteen puolelta
Emerging infections -symposiumin ovat järjestäneet Helsingin yliopiston lääketieteilijät yhdessä Sigrid Juséliuksen Säätiön kanssa. Tapahtuma jatkuu keskiviikkoon 10.6. asti, jolloin professorit Olli Vapalahti ja Anu Kantele luennoivat uhkaavista infektioista myös suurelle yleisölle. Nämä esitykset ovat suomenkielisiä ja ensimmäinen luento alkaa yliopistolla, Porthaniassa kello 16.