Lehmänmaidon ja diabeteksen välinen yhteys alkaa vihdoin selvitä

11.11.2010
Nyt se tiedetään: imeväisiän ravitsemuksella on vaikutusta tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Ainakin niillä lapsilla, joilla on geneettinen alttius sairastua.

Ravinnon ja erityisesti lehmänmaidon yhteydestä tyypin 1 diabetekseen on kiistelty vuosikausia. Lehmänmaidon proteiinit ovat yleensä ensimmäisiä vieraita valkuaisia, joita pikkulapsi saa suolistoonsa; on mahdollista, että ne laukaisevat joillakin lapsilla immuunireaktion, joka johtaa tautiprosessin käynnistymiseen.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Hans Åkerblominjohtamassa, New England Journal of Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on nyt ensimmäisen kerran osoitettu, että imeväisiän ravitsemusta muuttamalla on mahdollista vaikuttaa diabeteksen kehittymiseen. 

Tutkimuksessa oli mukana 230 lasta, joilla kaikilla oli todettu perinnöllinen alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen. Lapset jaettiin kahteen ryhmään; toiseen ryhmään kuuluvat siirtyivät täysimetyksen jälkeen käyttämään tavanomaista äidinmaidonkorviketta, kun taas toiseen ryhmään kuuluvat saivat kaseiinipohjaista tutkimuskorviketta, jossa lehmänmaidon isot proteiinit on pitkälle hydrolysoitu eli pilkottu hyvin pieniin osiin. Lapset käyttivät korviketta vähintään kahden kuukauden ajan kahdeksan kuukauden ikään mennessä.

Tutkijat ovat nyt kymmenen vuotta seuranneet, ilmaantuuko lasten vereen diabeteksen puhkeamista ennustavia autovasta-aineita. Tavanomaista korviketta käyttäneistä lapsista 17:lle kehittyi vähintään kaksi sellaista autovasta-ainetta, jotka ennustavat vahvasti sairauden puhkeamista, ja yhdeksän tämän ryhmän lapsista sairastui seuranta-aikana diabetekseen. 

Tutkimuskorviketta käyttäneiden ryhmästä kahdeksalle kehittyi vähintään kaksi autovasta-ainetta, ja neljä heistä sairastui diabetekseen.

— Näiden tulosten perusteella voimme sanoa, että tällaisella ravintomuutoksella voidaan riskiryhmään kuuluvilla lapsilla vähentää diabeteksen puhkeamista ennustavien autovasta-aineiden ilmaantuminen noin puoleen, sanoo professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta. 

— Sen sijaan emme voi vielä sanoa, että näin voitaisiin estää taudin puhkeaminen – aineisto on siihen liian pieni. Koska tutkimus on tehty geneettiseen riskiryhmään kuuluvilla lapsilla, sen tulokset eivät myöskään välttämättä ole yleistettävissä väestötasolle. 

Varovaisuudestaan huolimatta Knip myöntää tulosten olevan merkittäviä. 
—Tarkempia vastauksia on odotettavissa muutaman vuoden kuluttua, jolloin aletaan saada tuloksia Helsingin yliopiston johtamasta kansainvälisestä TRIGR-tutkimuksesta – siinä on mukana 2 160 lasta viidestätoista  maasta. 

Tutkijat eivät toistaiseksi tiedä, mikä on se ratkaiseva ero pitkälle hydrolysoidun ja tavanomaisen äidinmaidonkorvikkeen välillä, joka vaikuttaa immuunipuolustusjärjestelmän käynnistymiseen. 
— Vaikutusmekanismeja tutkitaan koko ajan, sillä niiden löytäminen on tietenkin tärkeää, Knip sanoo. 

Lue lisää aiheesta: Terveys