Laulettu musiikki edistää tehokkaasti aivoverenkiertohäiriöstä toipumista – toimii paremmin kuin äänikirjat tai instrumentaalimusiikki

30.9.2020
Väitöstutkimus on osoittanut ensimmäistä kertaa, miten suuri merkitys laululla on musiikissa, kun musiikkia käytetään tehostamaan toipumista aivoverenkiertohäiriöstä. Äänikirjoihin verrattuna musiikki edisti väitöstutkimuksessa paremmin potilaiden kielellistä kuntoutumista.

Noin 25 000 suomalaisella todetaan aivoverenkiertohäiriö (AVH) Suomessa vuosittain, ja väestön ikääntyessä yhä useampi sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.

Musiikin kuuntelu on turvallinen tapa aktivoida aivoja heti sairastumisen akuuttivaiheessa. Jo aiemmin tutkimuksissa on osoitettu päivittäisen musiikin kuuntelun tehostavan kuntoutumista. Musiikin ominaisuuksien vaikutuksista kuntoutukselliseen tehoon on kuitenkin ollut vain vähän tietoa tähän asti.

Psykologian maisteri Vera Leo tutki väitöskirjassaan, miten laulettu musiikki vaikuttaa aivoverenkiertohäiriöstä toipumiseen. Hän tutki lauletun musiikin vaikutusta erityisesti kielelliseen oppimiseen sekä pitkäkestoiseen toipumiseen aivoverenkiertohäiriön jälkeen. Väitöskirjatutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä sekä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Ensimmäisessä osatutkimuksessa 31 potilaalle tehtiin kielellinen oppimistehtävä, jossa heille esitettiin uusia tarinoita sekä laulettuna että puhuttuna. Toinen osatutkimus selvitti kielellisestä oppimistehtävästä saatujen tulosten taustalla olevia kognitiivisia ja neuraalisia mekanismeja.

Kolmannessa osatutkimuksessa yhdistettiin kahden eri tutkimuksen aineistot 83 henkilöä kattavaksi aineistoksi. Osatutkimuksessa tutkittiin, miten kahden kuukauden ajan tapahtuva päivittäinen laulumusiikin, instrumentaalimusiikin tai äänikirjojen kuuntelu vaikutti toipumiseen.

Potilaita tutkittiin muun muassa neuropsykologisten tutkimusten, aivojen rakenteellisen ja toiminnallisen magneettikuvantamisen avulla sekä mielialakyselyllä. Potilastutkimukset toteutettiin kolmessa eri vaiheessa: akuutissa vaiheessa alle kolme viikkoa sairastumisesta, sen jälkeen kolme kuukautta sairastumisesta ja viimeisen kerran puoli vuotta sairastumisesta.

– Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että laulettu musiikki on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan edistää aivoverenkiertohäiriön jälkeistä kielellistä oppimista. Sen avulla voidaan myös tehostaa kielellistä, kognitiivista, emotionaalista ja hermostollista toipumista, Vera Leo summaa tutkimustuloksia.

Musiikki edistää kuntoutumista tehokkaammin kuin äänikirjat

Kahden ensimmäisen osatutkimuksen tulokset paljastivat, että AVH-potilaat oppivat ja muistivat lauletun tarinan paremmin kuin puhutun tarinan. Vahvimmin tämä efekti nähtiin potilailla, joilla oli ollut alkuvaiheessa afasia.

– Heillä laulujen melodia auttoi luomaan muistiin pidempiä mieltämisyksiköitä ja palauttamaan mieleen etenkin tarinoiden loppuosia, jotka muuten unohtuivat helpommin, Leo kertoo.

Kolmannen osatutkimuksen tulokset osoittivat, että päivittäinen lauletun musiikin kuuntelu paransi AVH-potilailla puhekyvyn ja kielellisen muistin toipumista tehokkaammin verrattuna instrumentaalimusiikin tai äänikirjojen kuunteluun. Vaikutus näkyi selkeimmin afasiaan sairastuneilla potilailla.

– Lauletulla musiikilla oli tutkimuksessa kuntoutuksellisin vaikutus, joka linkittyy aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen toipumiseen ohimo- ja päälakilohkojen verkostoissa. Nämä verkostot ovat ratkaisevia kielen, muistin ja tunteiden käsittelyssä, Leo sanoo.

Hän kertoo, että aivojen plastisuuden kannalta aivoverenkiertohäiriöstä toipumisen akuuttivaiheessa olisi tärkeää saada musiikki osaksi kuntoutusta.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että potilaiden toipumisympäristöä on mahdollista optimoida lisäämällä aivojen aktivaatiota turvallisesti musiikin kuuntelun avulla, Leo sanoo. 

PsM Vera Leo väittelee 2.10.2020 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Effects of vocal music on verbal learning and long-term recovery after stroke" (Lauletun musiikin vaikutus AVH:n jälkeiseen kielelliseen oppimiseen sekä pitkäaikaiseen AVH:sta toipumiseen). Väitöstilaisuutta voi seurata ainoastaan etäyhteydellä. Vastaväittäjänä on dosentti Mervi Jehkonen, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Teija Kujala. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu, ja se on luettavissa E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Vera Leo
Sähköposti: vera.leo@helsinki.fi