Kenelle tulee paha olo autossa tai veneessä, Hyksin pää- ja kaulakeskuksen toimialajohtaja Erna Kentala?
— Taipumus vaikuttaa geneettiseltä. Niillä, jotka sairastavat migreenejä, on usein ollut myös matkapahoinvointia — ja migreenissä on geneettistä taustaa.
— Myös ikä vaikuttaa. Lapsilla oireet ovat aikuisia yleisempiä. Lisäksi visuaalisesti herkät ihmiset kärsivät muita enemmän matkapahoinvoinnista, sillä he seuraavat muita voimakkaammin silmien tuottamaa informaatiota.
Mikä kuvotuksen aiheuttaa?
— Silmät, korvat ja lihasreseptorit säätelevät tasapainoamme. Oireet aiheutuvat usein siitä, että silmät ja korvat tuottavat ristiriitaista informaatiota.
— Kun lapsi istuu turvakaukalossa katse penkkiin päin, penkki pysyy paikoillaan. Korvat sen sijaan tärisevät sen verran, että ne kertovat lapselle liikkeessä olemisesta. Aivot eivät pysty käsittelemään tätä ristiriitaa, ja seurauksena tulee paha olo.
— Purjeveneessä matkapahoinvoivan pitää tottua keinumiseen. Kun hän sitten hyppää veneestä saareen, keinutus ja paha olo voivat jatkua: silloin korva ”jatkaa purjehtimista”, mutta silmät eivät.
Auttaako siedätys eli oksennuspussi?
— Kyllä. Mitä enemmän aistiristiriidan kokemusta hankkii, sitä paremmin aivot oppivat sitä käsittelemään. Vanhuksina aistimemme ovat jo huomattavasti epätarkempia kuin nuorina. Siinä on se hyvä puoli, että vanhalla iällä matkapahoinvointi häviää lähes kaikilta.
Onko vinkkejä huonon olon torjuntaan?
— Katsele suoraan menosuuntaan. Vältä lukemista ja puiden vauhdikkaaseen vilinään tuijottelemista. Aikuinen voi myös kokeilla olla kuskina: ajajalla oireet ovat yleensä vähäisempiä, sillä hänen katseensa pysyy pääosin menosuunnassa.
Auttavatko salmiakki tai inkivääri? Entä laastari?
— Kaivataan lisää näyttöön perustuvaa tutkimusta. Apteekkien matkapahoinvointilääkkeet auttavat, sillä niiden teho perustuu tasapainoelimen toiminnan lamaamiseen. Skopolamiinilaastari edellyttää lääkärin määräystä. Useimmat matkapahoinvointilääkkeet ovat kolmiolääkkeitä. Niitä ei voi käyttää, jos itse ajaa.
Matkapahoinvointi taitaa olla riesa, johon pitää sopeutua?
— Juuri näin. Toista se on astronauteilla raketeissa. Heillä matkapahoinvointi on hyvin yleistä laukaisun jälkeisessä voimakkaassa kiihdytyksessä, eivätkä he voi tuossa tilanteessa käyttää lääkkeitä. Kukin voi kuvitella, miltä tuntuu vaaratilanne, kun oksentaa kypäräänsä painottomassa tilassa.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Tohtorin hatusta -palstalla Y/03/18.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.