Tuberkuloosin aiheuttajan, Mycobacterium tuberculosis -bakteerin, evoluutiota ja tartuntareittejä on selvitetty laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa, joka kohdistui erityisesti venäläisiin tuberkuloosipotilaisiin.
Tehoton hoito ruokkii tuberkuloosikantaa
Toisin kuin perinteiset tuberkuloosin aiheuttajabakteerit, suurin osa nyt löydetyistä tuberkuloosikannoista edusti samanaikaisesti sekä vahvaa vastustuskykyä lääkkeille että erikoistuneita perimän muutoksia. Ne pystyvät siis näin ylläpitämään kilpailukykyä ja tartuttavuutta.
Tutkimuksen löydökset paljastivat biologiset syyt siihen, miksi tuberkuloosin hoito- ja leviämisen ehkäisyohjelmat Itä-Euroopassa eivät ole toimineet. Esimerkiksi kanamyciinihoito saattaa jopa edistää taudinaiheuttamiskykyisten bakteerikantojen leviämistä, tutkijat arvioivat.
Kattava tutkimusaineisto
Tutkimuksessa tuberkuloosibakteerin koko perimä sekvensoitiin 1000 potilasnäytteestä, mikä kattaa bakteerikantojen eri muodot sekä Venäjällä että maailmanlaajuisesti.
– Perimäaineisto oli ennennäkemättömän suuri, ja siksi hyvin uskottava, sanoo professori Jukka Corander Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksesta. Corander oli vastuussa aineiston populaatiogeneettisistä analyyseistä.
Venäläinen bakteeripopulaatio koostui enimmäkseen muuntuneista niin sanotuista pekingiläisistä ja euro-amerikkalaisista kehityshaaroista. Valtaosa näytteistä edusti erityisesti Mycobacterium tuberculosis -bakteerin multiresistenttejä kantoja.
Resistentit tuberkulosikannat yleistyvät EU:n alueella
Samoja uusia resistenttejä tuberkuloosikantoja löytyi myös potilailta Isosta-Britanniasta. Tutkijat katsovatkin, että tuberkuloosi voi levitä laajalti myös Euroopan unionin alueelle, jos riittäviä ehkäisytoimenpiteitä ei saada käyttöön ajoissa.
Tuberkuloosi on maailmanlaajuisesti toiseksi yleisin infektioperäinen kuolemansyy, pelkästään vuonna 2011 arvioitiin maailmassa esiintyneen 8.7 miljoonaa uutta tautitapausta ja 1.4 miljoonaa kuolemaan johtanutta infektiota.