Lääkärit, biotieteilijät, insinöörit, yritykset ja kaupunki liittoutuivat

Miksi Suomessa ei osata kaupallistaa lääketieteen osaamista yhtä hyvin kuin länsinaapurissa? Meilahteen kokoontuva tutkijajoukko ryhtyy toimeen.

Tuodaan yhteen lääkärit, biotieteilijät, insinöörit, yritykset ja kaupunki. Keksitään ratkaisuja vanhenevan Suomen ja lännen ongelmiin, luodaan työpaikkoja ja pelastetaan kansantalous.

Pääpiirteissään näin aikoo toimia työtään aloitteleva Health Capital Helsinki -hanke, joka kokoaa terveydestä kiinnostuneet tutkijat Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja HUS:ista yhteen alan yritysten kanssa.

‒ Olennaista on rakentaa tiloja, joissa osapuolet voivat ideoida vapaasti yhdessä. Ellemme tee mitään, he eivät kohtaa, se on jo nähty, sanoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen.

Lääkärit ovat kuvailleet ihannemaailmaa, ja insinöörit pohtivat, miten sinne päästään.

Yhdysvaltalaisten Harvardin ja MIT:n huippuyliopistojen yhteydessä on vastaavia innovointitiloja, joista otetaan mallia. Ensimmäisessä vaiheessa yhteistilat rakennetaan Meilahden kampukselle Biomedicumin alakertaan, mutta myöhemmin ne siirtyvät hiukan toiseen kohtaan kampusta, Terveystieteiden kirjaston Terkon yhteyteen.

Mitä yhteiskunta todella tarvitsee juuri nyt?

Jo nyt on järjestetty ideapajoja, joissa lääkärit kuvailevat, miten asiat olisivat ihannemaailmassa ja insinöörit pohtivat, miten sinne päästäisiin. Lähtökohtana on kysymys: mitä yhteiskunta todella tarvitsee juuri nyt.

Laitteita saadaan markkinoille nopeammin kuin lääkkeitä.

Renkonen näkee suuria mahdollisuuksia terveysteknologian alalla. Esimerkiksi erilaiset etäluettavat mittarit voivat tuoda hyötyä potilaille, säästöjä terveydenhuoltoon ja kasvumahdollisuuksia yrityksille. Laitteet on myös mahdollista saada markkinoille huomattavasti nopeammin kuin lääkkeet, jotka vaativat monia koevaiheita.

Keksintöjä joka viikko

Aalto-yliopisto tuo liittoon teknologiaosaamisen ja kokemusta kaupallistamisesta. Helsingin yliopiston tieteellinen työ taas antaa hyvän pohjan keksinnöille.

‒ Lääketieteellinen tiedekunta, HUS ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM tuottavat 2000 tieteellistä julkaisua vuodessa. Osasta niistä voisi saada myös kaupallista hyötyä, Renkonen sanoo.

Kööpenhaminan ja Skånen yhteisessä Medicon Valleyssä toimii jo parisataa yritystä sekä satoja kansainvälisten yritysten tytäryhtiöitä.

Kampuksen tutkimuksen taso ei jää juuri jälkeen Ruotsin ja Tanskan parhaista yliopistoista. Kaupallistamisessa ollaan kuitenkin valovuosien päässä Kööpenhaminan ja Skånen yhteisestä Medicon Valleystä, jonka alueella toimii parisataa lääketeollisuus-, bio- ja lääketeknologiayritystä sekä satoja kansainvälisten yritysten tytäryhtiöitä.

‒ Terveysala ei ole pelkkiä kuluja, vaan se tuo myös kasvua, Renkonen sanoo.

Kymmenen viime vuoden ajan Meilahdessa on keksitty jotakin uutta sairaalan potilaiden hyväksi keskimäärin kerran viikossa.

Vaikka kaupallistaminen on täällä vielä lapsenkengissä, suomalaislääkäreillä riittää innovaatioita. Hiljattain tehtiin selvitys siitä, kuinka paljon Meilahdessa on kehitetty uutta diagnostiikkaa tai hoitotoimia.

‒ Tulos oli, että keskimäärin kerran viikossa on keksitty jotain uutta sairaalan potilaiden hyväksi, kymmenen vuoden ajan, Renkonen kertoo.

Tutkijat kansantalouden avuksi

Raja-aitoja kaadetaan paitsi yliopistojen ja yritysten välillä myös Helsingin yliopiston sisällä. Elämäntieteitä opetetaan Meilahden kampuksen lisäksi myös Viikissä ja vähän Kumpulassakin. Yhteistyötä parantamaan on perustettu Helsinki Life Science Center, joka lisää monitieteistä tutkimusta kampusrajojen yli. Ravinto ja asuinympäristöt vaikuttavat terveyteen, joten yhteyksien tutkiminen on tärkeää.

Potilaat ovat muuttuneet, taudit ovat muuttuneet, rahoitus on muuttunut.

Muutoksia tarvitaan, koska toimintaympäristö on muuttunut, Renkonen määrittelee.

‒ Potilaat ovat muuttuneet, taudit ovat muuttuneet, rahoitus on muuttunut. Mikään ei ole samoin kuin 30 vuotta sitten, kun aloitin lääkärinä, Renkonen sanoo.

Hänen mukaansa julkisen terveydenhuollon kulut eivät voi kasvaa useita prosentteja vuodessa, kun kansantalous ei kasva. On keksittävä uusia ratkaisuja.

‒ Vaikka Helsingin yliopiston päätehtävänä on opettaa ja tutkia, ei pidä unohtaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Meidän on tehtävä hyvää myös Suomen taloudelle. Voimme kääntää tutkimustietomme kohentamaan kansantaloutta, Renkonen sanoo.

Takut auki

Health Capital Helsinki käy monen yrityksen kanssa neuvotteluja Meilahteen muuttamisesta. Tavoite on tehdä raamisopimuksia, joissa molemmat osapuolet voittavat. Yhteistyön satoa korjataan toivottavasti jo muutaman vuoden päästä.

Renkonen myöntää, että juhlapuheissa on helppo hehkuttaa yrittäjyyttä. Todellisuus on usein toinen. Sen hän tietää omasta kokemuksestaan.

Renkosella oli 15 vuotta sitten lääketieteellistä dataa hyödyntävä ohjelmistoyritys, joka yhdisteli biologista tietoa lukuisista tietokannoista. Yritys ei kuitenkaan lähtenyt lentoon, ja nyt se on visusti suljettu pöytälaatikkoon.

‒ Olimme ehkä liian aikaisin liikkeellä. Päähän silittelyä ei tullut, vaan oli takkuista ja vaikeaa. Kokemuksesta on kenties hyötyä, osaan nyt olla raivaamassa takkuja muiden tieltä pois.

Lue lisää aiheesta: Terveys